tiistai, 12. lokakuuta 2010

Paimennuspähkäilyä

Kamala kiirus ollut agilityn takia, paimennustreenit jäänyt ihan tyystin. Olin kuitenkin ilmoittautunut SBCAK:n epävirallisiin mestaruuskisojen radoille kisan ulkopuolisena, luokkajako niin että kumpikaan ei päässyt kisamaan, Sin liian vanha kakkoseen ja P ei todellakaan valmis kakkoseen. Ykkönen järkättiin vaan epävirallisena harjoituskisana, mutta sekin parempi kun ei mitään :o)

Eli Sin ilmoitettu kakkoseen (?!) ja Pray treenikisan ykköseen. Pari viikkoa ennen kisa siirrettiin yksi lauma uudelle lohkolle. Siellä treenasin molemmilla vähän, laumat toki isoja joten virheet eivät näy niin hyvin. Esim Prayn maahanmenossa olen ottanut sitä niin kovasti kun en saa sitä ymmärtämään vaihtokauppaa, nyt siis katsoo aivan liikaa mua...
*
Lotan ja Helin pikkukisu


Kun Pray ei ottanut sisäflankkeja, laitoin vaan maahan ja kävelin luo vaikka lampaat valuivat mihin valuivat. Kun lopetimme huomasin että portti oli auki, kysyin kauhuissani onko koko ajan ollut auki koska tein Praylla poispäinajoa aika läheltä sitä, oli kuulemma ollut :-o
Jiisus, mitä jos olisi ottanut hatkat...no onhan sulla kaksi koiraa hymyilee Samuli :o) Niin....yksi joka jaagaisi ne pitkin tietä Isnäsiin ja toinen joka yrittäisi kiertää ja pysäyttää metsän kautta, jotta ei olisi epäkohteilias lampaille ;o)
*
Miksi toi makaa juoma-astiassa?


*
Hei siirry, mulla on jano


*
Pray luovutti ja Sin kylpee, noin 10 cm vettä...



La ennen kisoja kävin vielä Samulin luona, kun työt oltiin tehty vietiin yksi asututusporukka takaisin laitumelle, sillä tein Sinikalla vähän poispäinajoa"tolpalta" sekä yritin jakoa. Samulin lampaat ovat ihanan kevyet, ilman että juoksisivat hysteerisesti, riittää kun Sin ajaa ja tyyrää mun käskyjen mukaan :o) Hankin paidan, kyllä se Rönnäsissä osaa ;o)

Sitten olikin jo aika hämärää, mutta halusin yrittää jakoa jos pääsisin sinne asti kisoissa. Lampaita oli paljon joten olisi pitänyt olla helppoa. Jako onnnistuikin mutta ei saatu pidettyä laumaa kun otin vahingossa väärän, laittoivat stopin päälle ja menivät selkäni takaa toisen lauman luo kun oli toinen koira liian lähellä.
Yritin uudelleen muutaman kerran, Sin oli ihan puhki ja olisi pitänyt lopettaa... Kun vihdoin sain Sinikan tulemaan pari kertaa väliin, lampaat juoksivat sen yli ja lopulta Sinikka sanoi taas sopparin irti ja jolkotti menemään pois pellolta :o/ Sain sen takaisin ja tehtiin pikkupätkä poispäinajoa. Kovin hyvin ei siis treeni loppunut...


Sunnuntain kisoissa oli Bobby Dalziel tuomarina. Paikan päällä huomasin kauhukseni etta haku on 200m :-o Sin ei ole ikinä tehtnyt niin pitkää, välillä tuntuu että 100m on sille liikaa... Kolmosluokassa kaikki koirat eivät saaneet lampaita nostettua...tai sitten purivat pariin otteeseen.... Epäilin todellakin miten meidän pikku hiirulaisen käivisi...

Sin teki ihme ja kumma hyvän kaaren, hidasteli ja rupesi fiilistelemään jo puoli kahdessa, tästä ei rokotettu kun 1p koska lampaat nousivat suoraan
Hirveä härdelli tolpan kierrossa kun tomerat tädit olivat päättäneet juosta varikolle, haettiin takaisin pariin otteeseen ainakin, ennen kun päästiin poispäinajoon. Se meni suht ok kait, tai sanotaan että päästiin rata ympäri kovalla työllä.
Lampaat pysähtyivät kun koira vähänkin himmasi ja sitten lähti täysillä kun koira tuli ihan vähän lähemmäs, eli tosi knyckig vallning.

Häkillä yritettiin jonkun aikaa, Sin sai pidettyä aukolla mutta eivät vaan menneet, keskeytin sitten kun koira oli ihan puhki, eli jakoon asti ei päästy.
Bobby sanoi että sen näki kuulemma heti että olivat päättäneet että eivät häkkiin mene, sitten kun tuo ei pure tai edes näytä siltä että voisi, niin siinä seistiin :o/ Tuomarikommentit olivat jotain; rauhallinen ohjaus ja kiva nähdä ohjaajaa joka auttaa koiraa. Minä, rauhallinen :-o


Sitten Pray. Hakukaarelle lähti yli 90astetta sivulle, kiersi häkin takaa joka oli sivusuunnaassa joitain kymmeniä metrejä :-o Pussi oli hyvä ja 1p meni tästä kaaren alkuväljyydestä. Nosto ensin hyvä koska meni vihellyksestä heti maahan :o)
Sitten ei tajunnut ja lähti viemään laumaa tolppatyypille (Micolle), loppujen lopuksi tajusi että kuuluu tuoda minulle, tästä meni jo 10p. Tolppatyypin kanssa harjoiteltu aivan liian vähän. Kuljetus ohjaajalle oli varmaan banaani, mutta otti mun suuntakäskyt aika ok :o)

Poispäinajosta ei voi puhua, koska lampaat vaan juoksivat ja Pray oli sivussa pitäen niitä pellolla. Toinen ja kolmas kuljetuspätkä olivat ehkä parempia vaikka puskee aivan liikaa, eikä ajattele taaksepäin maahanmenossa.
Lampaat yrittivät karkuun mutta P ei kyllä ketään päästä (hampaistaan). Puolessa välissä olin kääntämässä selkää kun meni ihan ok, samantien kun otin pois peukalon sen silmästä, se pyräytti lampaat mutta ei purrut onneksi (vielä).
Häkillä tsempattiin kovasti ja saatiin ne sinne, koira sisään ja lampaiden taakse. Meni aivan lian suoraan eikä ajatellut ulospäin lainkaan, näykkäs yhtä lammasta jalkaan kun ei siirtynyt lainkaan, mutta lammas just ja just nosti jalkaa...

Sai mennä toisen kierroksen jos halusi ja rahaa riitti, päätin mennä vielä Praylla kun eka nosto meni pieleen. Nyt nosto ok muuten melko samanlainen rata, ehkä vielä vauhdikkaampi :-o

Eipä siis paljoa pisteitä tullut kummallekaan koiralle, mutta olin silti suht tyytyväinen. Sin haki 200 metristä ja sai tädit nostettua. Pray teki kaksi tosi hyvää hakukaarta ja ymmärsi tokalla kierroksella tuoda heti minulle.


Sinikalla voi siis startata kakkosessa, jakoja pitäisi vielä opetella.

Praylla vielä paaaaljon töitä. En ole saanut sitä ymmärtämään vaihtokauppaa maahanmenossa, siten olen varmaan ottanut sitä liian kovaa jotta menisi maahan kun siinä ei sen mielestä ole mitään järkeä. Lopputulos on siis se että ei meinaa mennä tai pomppaa heti ylös, sekä katsoo minua aivan liikaa, sama sisäflankeissa, arghhh.

Ollaan mietitty miksi sillä on niin vaikea sisäistää joitain juttuja. Kun paimentaa vapaasti "tryckiä" riittää, sitten kun ohjaaja laittaa painetta ei enää ajattele vaan tottelee pakosta mutta lopettaa paimentamisen, eli onko liian pieni paimennusvietti sittenkin? Ei siis lähde pois fyysisesti, mutta henkisesti ei ole vastaaottavainen enää.
Tuntuu että on niin jännittynyt että ei vaan kykene sisäistämään asioita, sitten menee riitelyksi kun vauhtia kuitenkin riittää :o/
Nyt täytyy miettiä jaksaako vai haluaako hakata päätä enää seinään, olisko parempi antaa sen vaan olla agilitykoira... No, nyt tulee pakosti pian tauko talven yli, katsoo sitten keväällä onko kyspynyt.

0 kommenttia: