Päivityksiä

9 pientä lammasta marssii näin...

Päivää ennen lähtöä Tanskan PM-kisoihin siirrettiin Jonnan kanssa Prayn ja Magdan avulla, tai Pray ja Magda siirsivät meidän avulla lampaat Gunnarin navettaan puolen kilsan päähän laitumelta.
Matka meni hyvin ja sain jopa pari kuvaa napsittua. Täällä viipyvät vajaa pari viikkoa ennen kuin jatkavat matkaa Ruotsinpyhtäälle/pataan.

*

Pray ja tädit

*

Pray ajaa ja Magda stoppaa

*

Isommassa karsinassa 5 tätiä
*

ja pienemmässä 4 tätiä
*

Varoitus, alla itsesääliä!

PM-kisatKuvat on ottanut Iris Kieme ja Jukka Pätynen

Pe pakattiin Pray lentoboxiin ja lähdettiin kohti Tanskaa. Matka meni kait ihan hyvin Prayn osalta, mutta mulla ja Jonnalla meinasi päät räjähtää kun laskussa taas paine oli ihan kummallinen :o/

Ehdittiin just ja just rataantutustumiseen, tuomari oli hauska kun juoksi itse kellon kanssa radan läpi ja ohjasi koko ajan, sai aina kunnon aploodit :o)

Tuomari :o)

Sama matto kun kivikaudella Pipsan aikana PM:ssä siellä, hyvä pito. Pray kävi sairaan kuumana, yritti hyökätä kapeilla käytävillä muiden koirien kimppun...
*

Vippa P

*
Puomi oli kaksi kertaa ja loikkasi sen törkeästi molemmat kerrat, toisella kerralla ärähdin sille vielä ennen kontaktia joka normaalisti saa sen himmaamaan, nyt lisäsi kaasua :o/

Oli tarkoitus olla kisaamatta la, jotta revähtänyt lihas ei rasittuisi liikaa. Pakko oli nyt muuttaa suunnitelmaa ja tulla hyllyttämään puomilla seuraavana päivänä.

*

La

Pray on yhtä pimeä kun pe, loikkaa puomin - minä ärähdän ja laitan takaisin. Jatkan rataa mutta A:n jälkeen teen oman radan ja palaan puomille. Kontaktituomari häkeltyy ja laittaa käden tasaisella osuudella Prayn eteen estääkseen sitä jatkamasta, ottaa viime tingassa sen pois, Pray menee silti ja pysähtyy nyt nätisti.

Hyppis, hyvä rata mutta en pidä kääntökättä näkyvillä loppuun asti joten irtoaa kauniisti sivuesteelle :o/
*
Kuva Iris Kieme

Kääntökäsi näkyy koiralle...

Kuva Iris Kieme

...kääntökäsi ei näy...

Su

Avajaisissa Pray riekkuu hulluna ja repii remmiä, muiden maiden koirien kävellen nätisti ohjaajien vieressä... En viitsi tapella, joten riekkukoot.

*

Kuva Iris Kieme

*

Eka rata on hyppis. Ihan mielenkiintoinen ja menee oikein hyvin, ehdin jopa ajatella että tämähän on kivaa :o) Tulen maaliin kivalla fiiliksellä, sitten Heidi sanoo että Ricokin kolautti viimeistä rimaa...selviää minulle että viimeinen rima on tippunut. Oli tippunut tosi myöhään, epäselväksi jää oliko korjattu Ricon jälkeen.

Pettymys ahdistaa, olisin niin halunnut onnistua edes yhdellä radalla :ó( Tiedän että kontaktiradat eivät tule toimimaan, vaikka osuisi kontakteille niin keskittyminen itse rataan on erittäin vaikea, kun ei ole hajuakaan mitä se tulee niillä tekemään...kontaktie jälkeinen elämä on aivan hukassa...

Älä lääpi... Kuva Iris Kieme
*

Toka rata. Loikkaa puomin kontaktin mutta ei saada virhettä, en ole siellä missä piti enkä tiedä missä seuraava este on...teen maailman nopeimman vastakäännöksen liian kaukan esteestä :-o Pray ei tajua lainkaan mitä tarkoitan ja pyörii siinä jotenkin, saan tilanteen pelastettua kuitenkin jotta ei vaan tule hyllyä. Sitten vielä viimeinen rima.

Vaikka Zen ja Rico hyllytti, eli ei joukkuetulosta, Suomi palkittiin pronssilla koska myös Norja oli ilman tulosta :-o

Kolmas rata joka lasketaan vaan yksilökisaan. Kontaktien jälkeen mennään aina hyppy ja sit vedetään väärään päähän putkea, P karkaa kaikilta (en tiedä saiko virheitä vai ei) A:n jälkeen yritän vekata (mitä en ikinä tee koska ne ei onnistu) ja menee tietty takaakiertoon, hyl. Sen jälkeen vielä totaalinen rakettikeinu...

*

Hymy on hyytynyt, lopullisestiko...
*

Onneksi Janita pelastaa elämäni surkeamman kisapäivän, ottamalla kaksoisvoiton Hippa-Leena Alligaattorilla ja Omiella. Hippa taas PM-kultaa!! Onnea Janita, you are simply the Best!

Ainoa hyvä minun kantilta matkalla oli että meillä oli sairaan hauskaa yhtenä iltana :o) Kiitos Jonnalle kun lähti följyyn ja Irikselle kuvaamisesta!

Ruotsalainen ystävä kysyi olenko tyytyväinen koiraan? Näin jälkeenpäin ajateltuna, tein virheen lähtemällä koko kisaan, kun ei ole voinut treenata (loukkaantumisen takia) kun pari kertaa MM-kisojen jälkeen eikä kisata lainkaan.

Pray meni kuitenkin kokoajan niin kuin ohjasin, eikä ollut sen vika että ei oltu treenattu kontaktejakaan, nyt tiedän että P ei ole koira jonka voi ottaa kaapista ulos kun huvittaa, ja olettaa että kaikki on ennallaan.

Vaikka emme iskukunnossa olleet, olin hyvin latautunut enkä kuitenkaan voinut kuvitella että olisin NOIN totaalisen surkea. Luulin oikeasti että selviäisimme kunnialla treenaamattakin. Kestän epäonnistumisia ja lipsahduksia, mutta pelkkä kestosurkeus on vaan liikaa :o(

Jukka Pätynen päivitti jotain sivuja katsomossa, kehoitin kirjoittamaan että "Lehtiön olisi kannattanut pysyä lampolassa", en tiedä kirjoittiko... No onneksi ei tule ASB:tä, niin ei tarvi lukea sieltä viiltävää analyysiä huonoudestaan ;o)
*

Sporttikoira Pray