strong>Agility
SM-kisat
Hyppis oli helppo rata. Grim teki mielestäni hyvän radan mutta otti riman alas, ei siis finaaliin. Pray, otti saman riman alas. Tuntui hitaalta ja ihan tuskastuin, ei kuitenkaan jäänyt kuin sekunnin kärjestä...tunnen kuitenkin että kaikki ei ole ok. Odotamme Tanja Kotin tuomiota.
Sin ja Jessica tekivät myös jonkun virheen...vai unohtikohan Jessica radan.
Mikkeli
Grim
Yksi nolla ja toisen hyllytin itse. Kolme yritystä ei riittänyt tuplanollan saamiseen yli puolen vuoden kisatauno jälkeen, eli Seinäjoki jää väliin.
Praylla
ei kisattu koska on ihan solmussa. Praylla en lähtenyt edes yrittämään tuplanollaa kun ei vaan ole ollut kunnossa kevään aikana.
En siis ollut muistanut että ulkomailla saadut tuplanollat ei kelpaa, toukokuussa tajusin että ne puuttuu. No, ehkä hyvä näin kun en ole treenannut agilityä oikeastaan lainkaan koko talvena tai keväällä.
Jos koirat kunnossa niin yritetään saada kaikki sitten kasaan syksyllä ja talvella ensi vuotta ajatellen.
Paimennus
On ollut niin kuuma että pahemmin ei ole voinut treenata. Sinikalla kisattu kaksi kertaa nyt kakkosessa, molemmilla kerroilla päästin ajamaan koko rata eli saatiin jaettua molemmissa ja toisella kerralla SBCAK:n kisoissa jossa Kevin tuomarina vielä häkitettyäkin :o)
Juhannukseksi olin saanut puhuttua Rhyn kasvattajan Kevin Evansin Walesista Suomeen Samulin tilalle.
Kurssi alkoi torstaina ja kesti sunnuntai ilta 19 asti, jolloin Mila ystävällisesti vei hänet seuraavaan paikkaan missä häntä jo kuumeisesti odotettiin.
Kevin on hirmu mukava ja nöyrä, ei kehuskele lainkaan omilla saavutuksillaan tms sekä tietty taitava ja hyvä opettamaan. Tykkäsi kovasti Rhystä ja oli iloinen siitä että koira on hyvä, jännä paikka aina kuulemma tulla paikkaan mihin on myynyt koiran ;o)
Hänen mielestä safehandlaan eli varon liikaa että jotain menee pieleen, mutta jos ei create situationeja niin ei voi kehittyään, sanoo K.
No, Rhyn kanssa niitä tosiaan ei tarvi kehittää, ne tulee ihan luonnostaan ;o) Milloin oli lampaat tiellä (ei aina meidän vika) ja milloin joku sanoi sopimuksen irti ja "kuoli" (vaan kerran)....
Sinikan kanssa harjoiteltiin jakoja ala Kevin.
Kevin ajoi vähän Midgeä, ei näyttänyt helpolta myöskään hänen käsissä. On niin nopea ja kiihkeä, hänen mielestä siitä saisi hyvän kisakoiran mutta sitä pitää treenata paljon jotta sitä oppii ohjaamaan.
Samuli ja Kevin ehti sitä yhdessä työstää siirroissa yms, ennen kun nyrjäytti jalkansa kun astui kuoppaan ja myöhemmin jäi kiinni akillesjänteestä hihnan lukkoon... Onneksi jänne vain oli venynyt kun lukko viimein saatiin irti isoilla voimapihdeillä. Midge jää nyt toistaiseksi Samulin luo harjoittelemaan tilan töitä.
Paimennuksen lisäksi meillä oli aivan ihana juhannus. Mikä sen parempaa kun ystävien ja lasten kanssa grillata, juoda siideriä, laulaa karaokea (Joski ja Jessica), käydä juhannuskokolla, pelata jalkapalloa/sulkkista ja parantaa yömyöhään mailmaa. Kevin näytti olevan samaa mieltä, muutamat olivat mustelmilla kun entinen junnumaajoukkuepelaaja vähän taklaili ;o)
Samu oli innoissaan kun oppi neljän päivän aikana viheltämään sormilla melkein yhtä lujaa kun Kevin :o)
Viikon päästä oli sitten kisat Kiikalassa jossa Kevin tuomaroi. Sinikka meni itse asiassa ihan ok, itse mokasin voiton kakkosessa (Kevinin sanat) kun "varmuuden vuoksi" häkillä siirsin Sinikkaa yhden askeleen vasemmalle...sillä seurauksella että eivät menneet suoraan häkkiin, pieni härdelli tuli joka vei monta pistettä.
Ykkösportin jälkeen Sin ei ottanut vasenta millään, lampaat taisivat tulla takaisin portista läpi :o/ Kysyin Keviniltä eikö se kuullut vai eikö halunnut ottaa sitä, ei kuulemma vaan halunnut... Taidettiin olla toisia silti.
Emme ehtineet tauolla syömään, joten päätimme lähteä heti kisojen jälkeen Someron keskustaan pizzalle.
Kevin halusi lähteä mukaan koska loppupäivä kisojen jälkeen oli kuulemma "only resting", sen jälkeen hänellä olisi vielä maanantaina yksi kurssipäivä. Pizza sekä siideri oli hyvää, ja kaikki oltais voitu viihtyä kauemminkin kun pari tuntia, jos ei olisi ollut työpäivä seuraavana päivänä ja pitkä matka kotiin ;o)
Botnia-Cup Ruotsissa
Micon kanssa laivalla (sikakallis 440,-) yli Vaasasta Uumajaan, sieltä asuntovaunua hakemaan matkan varrelta Bureåsta. Bensiksen poika ei edes kyennyt olla nauramatta kun huomasi miten pihalla oltiin koko vaunusta...
Illalla saavutiinn Aleseen, jossa paimennusporukka otti meidän ystävällisesti vastaan.
Heti ensi töikseen yksi mies pääsi parkkeeraamaan meille asuntovaunua, toinen taikoi meille jatkojohdon koska meidän oli liian lyhyt, sen jälkeen uusi tuttavuus Anette tuli neuvomaan miten saadaan jääkaappi yms päälle...
Tiistai
Aamulla aikaisin ylös ja eläinlääkäritarkastukseen. Sin ja Börje kisasivat IK1:ssä joka vastaa meidän kakkosluokkaa, Gösta kisasi IK2:ssa joka vastaa meidän kolmosta.
Rata oli ihana kun ei ollut litteä vaan siinä oli kuukuloita, joutui seisomaan sellaisella rappusella jotta näkisi kunnolla.
IK1:ssä oli joka päivä 22-26 koiraa ja IK2:ssa noin 45 koiraa. Eli pellolla oltiin 7.30-20.30 ekana päivänä, muina käytiin sitten välillä asuntovaunussa lepäämässä ja lukemassa meidän uutta raamattua, Glyn Jonesin kirjaa :o)
Kaikki näytti niin päteviltä että kadutti koko tulo Ruotsiin, ei mitään sekoilua niin kuin usein Suomen kisoissa.
Mico meni ensin ja teki hyvän radan Göstalla mutta aika loppui jaossa.
Sitten taisi olla Börje joka teki hyvän radan, Mico ei vaan ole aiemmin tehnyt jakoja Börjen kanssa joten siinä oli vähän sählinkiä ennen kun Börje tajusi että toinen porukka pidetään ;o) Sitten Sin, mua jännitti niin kovaa että tärisin ja tuntui että sydän menee kiitolaukkaa :-o Saatin kun saatiin ajettua koko rata läpi, häkitys jossa unohdin laittaa portin kiinni ja sain juosta takaisin (-1p) + jako ala Lehtiö :o)
Kun ihmiset sanoivat että oli hyvä ajo, nin luulin että yrittävät vaan lohduttaa että en masentuisi täysin...sitten ihme ja kumma saatiin 87p jolla irtosi voitti (ja ykkös palkinto) :o)
Keskiviikko
Sin tuli toiseksi, samat pisteet 87 (ykköspalkinto) kun voittajalla, mutta 2 vähemmän hakupisteissä, kolmosella ihan samat kun Sinikalla mutta hakukaaresta Sinikalla täydet 20 ja kolmannella vähemmän, vallregissä sijoitukset väärinpäin.
Torstai
päivänä ajettiin meidän paras rata, osasin jakaa jopa ihan siististi, tällä radalla olimme 3:ia.
Börje oli n 6 joka päivä ja Gösta oli ehkä 7 .
Lampaat eivät olleet mitään kevyitä kivoja pälssejä niin kuin luulimme että joka paikassa Ruotsissa ovat...ihan kunnon texel/dårset-risteytyksiä (ruotsalaiset nimittävät ne näin, dåre tarkoittaa hullua/mielisairasta).
Ajoivat välillä koiria pois pellolta tai puski niitä lyttyyn häkillä tai kertakaikkiaan eivät liikkuneet mihinkään. Esim tolpan kierron jälkeen jopa IK2:en koirat eivät saaneet niitä liikkeelle, TAI sitten kaahasivat täysillä varikolle.
Mitään superkoiria ei ollut, mutta paljon taitavia ohjaajia, huomaa että heillä on paljon kisakokemusta.
Norrbottenin jaostolla oli IK2:ssa finaali heidän jäsenien kesken jossa oli vaikea tuplahaku. Maarit Kyöstilä ja Chili saivat hienosti pronssia!
*
Perjantai oli vapaapäivä ja sitten kohti Lövseleä. Siellä yövyttiin leirintäalueella jossa myös muut olivat.
*
Sin Lövslessä
*
Sin Alessa Foto by Maarit Kyöstilä
*
Lauantai
Tämä rata oli paljon tylsempi litteä ja ahdas, eikä tolppatyypit niin kokeneita joten lampaat karkasivatkin vähän välillä heiltä takaisin varikolle yms.
Onnistuimme jotenkin pääsemään läpi, ainoa hyvä radassa oli jako.
Tässä oli myös tratti (ränni) jota en ollut aiemmin tehnyt, tuntui vaikealta kun oli varikko takana mihin halusivat vauhdilla ja saatiin vasta tokalla yrityksellä onnistumaan.
Oli toooosi raskaita, tässä vaiheessa iltaa olivat olleet n 10 tuntia syömättä ja sitten päästettiin apilaniitylle syömään... Sin oli aivan puhki ja makasi kauan maassa kyljellään läähättäen.
Mainittakoon että joka päivä paahtoi aurinko ihme ja kumma tulimme taas kolmanneksi :-o
Börje kait taas kuudes, Göstaa en muista mutta paremmin kuin Alessa.
Sunnuntaina
ahdisti kovasti kun tiesin miten raskaat tädit ovat, pelkäsin jaksaako Sinikka lainkaan. Nyt tultiin sitten alas meidän oikealla tasolle, ihan hirveä rata...
Jaon sain tehtyä viime sekunneilla ja jäi muistaakseni 2p siitä ja häkille ei siis ehditty, yhteensä joku 58p :o/ No, tulos silti.
Mico teki hyvän radan mutta en muista mones oli... Börjellä oli pimahtanut dårsetti joka kaahasi yksikseen joka suuntaan. Krossilla Mico lähetti sitten lopulta Börjen perään ja puri tai taklashan se sen, ja Börje pyöri ainakin yhden voltin ympäri :-o
Micoa harmitti kovasti että ei tajunnut antaa uuhen mennä, mutta tuomari Victoria sanoi että ei se koira siitä moksiskaan ollut, näitä sattuu.
Maanantaina
Mico ja Gösta tekivät superradan jolla tulivat 4:ksi, reilusti yli 40 koiraa ja Ruotsin maajoukkeen koiria mukana!
IK1:stä ei ollut tänään, vaan ajettiin Ruotsin perusrata. Sinikka suoriutui hienosti siitä ja voitti sen 95 pisteellä :o) Eli on sitten Godkänd Vallhund
*
Sin rännittä (tratt) Lövselessä
*
Koska koko viikon kaikista sijoituksista sai pisteitä, niin selvisi että Tending-hiiri Sin voitti IK1 Botnia Cupin , 1,500 skr:o)
Carina Johansson/Don, Anja/Sin, Bettan/Cima
Foto by Linda Roslin
Meillä oli aivan tosi mahtava reissu, saimme paljon uusia ystäviä ja joka ilta pyydettiin istumaan iltaa jonkun luona. Parkkeerasivat vaunun, lainasivat johtoa, tarjosivat grogia siideriä shampoota juustoa voita kahvia tai mitä nyt sitten aina oltiinkin vailla ;o)
Tack bästaste Mico för resesällskapet!!!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti