Ilovuoren porukka

Uusi blogi

2011-08-15T12:17:00.001+03:00

Koska tämä ei vaan jaksa mun juttuja ja kuvia, niin kokeilen uutta. En osaa sitä vielä käyttää joten on puutteellinen mutta jos vaikka joskus joku ehtis auttaa....
http://kemirhys.wordpress.com/

Kesä-heinäkuu

2011-08-08T19:06:00.040+03:00

Blogipalvelin on aivan scheissea, kirjoitin pitkän päivityksen kuvien kera eikä tämä sitten jaksa pyörittää jotta voisi muokata, enkä saa kappaleita nin kuin haluan :o/ pitää vaihtaa toiseen kun ehtis perehtyä vähän... Lisää kuvia facebookissa
strong>Agility

SM-kisat

Hyppis oli helppo rata. Grim teki mielestäni hyvän radan mutta otti riman alas, ei siis finaaliin. Pray, otti saman riman alas. Tuntui hitaalta ja ihan tuskastuin, ei kuitenkaan jäänyt kuin sekunnin kärjestä...tunnen kuitenkin että kaikki ei ole ok. Odotamme Tanja Kotin tuomiota.

Sin ja Jessica tekivät myös jonkun virheen...vai unohtikohan Jessica radan.

Mikkeli

Grim

Yksi nolla ja toisen hyllytin itse. Kolme yritystä ei riittänyt tuplanollan saamiseen yli puolen vuoden kisatauno jälkeen, eli Seinäjoki jää väliin.
Praylla
ei kisattu koska on ihan solmussa. Praylla en lähtenyt edes yrittämään tuplanollaa kun ei vaan ole ollut kunnossa kevään aikana.
En siis ollut muistanut että ulkomailla saadut tuplanollat ei kelpaa, toukokuussa tajusin että ne puuttuu. No, ehkä hyvä näin kun en ole treenannut agilityä oikeastaan lainkaan koko talvena tai keväällä.
Jos koirat kunnossa niin yritetään saada kaikki sitten kasaan syksyllä ja talvella ensi vuotta ajatellen.

Paimennus
On ollut niin kuuma että pahemmin ei ole voinut treenata. Sinikalla kisattu kaksi kertaa nyt kakkosessa, molemmilla kerroilla päästin ajamaan koko rata eli saatiin jaettua molemmissa ja toisella kerralla SBCAK:n kisoissa jossa Kevin tuomarina vielä häkitettyäkin :o)

Juhannukseksi olin saanut puhuttua Rhyn kasvattajan Kevin Evansin Walesista Suomeen Samulin tilalle.
Kurssi alkoi torstaina ja kesti sunnuntai ilta 19 asti, jolloin Mila ystävällisesti vei hänet seuraavaan paikkaan missä häntä jo kuumeisesti odotettiin.
Kevin on hirmu mukava ja nöyrä, ei kehuskele lainkaan omilla saavutuksillaan tms sekä tietty taitava ja hyvä opettamaan. Tykkäsi kovasti Rhystä ja oli iloinen siitä että koira on hyvä, jännä paikka aina kuulemma tulla paikkaan mihin on myynyt koiran ;o)
Hänen mielestä safehandlaan eli varon liikaa että jotain menee pieleen, mutta jos ei create situationeja niin ei voi kehittyään, sanoo K.

No, Rhyn kanssa niitä tosiaan ei tarvi kehittää, ne tulee ihan luonnostaan ;o) Milloin oli lampaat tiellä (ei aina meidän vika) ja milloin joku sanoi sopimuksen irti ja "kuoli" (vaan kerran)....

Sinikan kanssa harjoiteltiin jakoja ala Kevin.
Kevin ajoi vähän Midgeä, ei näyttänyt helpolta myöskään hänen käsissä. On niin nopea ja kiihkeä, hänen mielestä siitä saisi hyvän kisakoiran mutta sitä pitää treenata paljon jotta sitä oppii ohjaamaan.
Samuli ja Kevin ehti sitä yhdessä työstää siirroissa yms, ennen kun nyrjäytti jalkansa kun astui kuoppaan ja myöhemmin jäi kiinni akillesjänteestä hihnan lukkoon... Onneksi jänne vain oli venynyt kun lukko viimein saatiin irti isoilla voimapihdeillä. Midge jää nyt toistaiseksi Samulin luo harjoittelemaan tilan töitä.

Paimennuksen lisäksi meillä oli aivan ihana juhannus. Mikä sen parempaa kun ystävien ja lasten kanssa grillata, juoda siideriä, laulaa karaokea (Joski ja Jessica), käydä juhannuskokolla, pelata jalkapalloa/sulkkista ja parantaa yömyöhään mailmaa. Kevin näytti olevan samaa mieltä, muutamat olivat mustelmilla kun entinen junnumaajoukkuepelaaja vähän taklaili ;o)
Samu oli innoissaan kun oppi neljän päivän aikana viheltämään sormilla melkein yhtä lujaa kun Kevin :o)
Viikon päästä oli sitten kisat Kiikalassa jossa Kevin tuomaroi. Sinikka meni itse asiassa ihan ok, itse mokasin voiton kakkosessa (Kevinin sanat) kun "varmuuden vuoksi" häkillä siirsin Sinikkaa yhden askeleen vasemmalle...sillä seurauksella että eivät menneet suoraan häkkiin, pieni härdelli tuli joka vei monta pistettä.
Ykkösportin jälkeen Sin ei ottanut vasenta millään, lampaat taisivat tulla takaisin portista läpi :o/ Kysyin Keviniltä eikö se kuullut vai eikö halunnut ottaa sitä, ei kuulemma vaan halunnut... Taidettiin olla toisia silti.

Emme ehtineet tauolla syömään, joten päätimme lähteä heti kisojen jälkeen Someron keskustaan pizzalle.
Kevin halusi lähteä mukaan koska loppupäivä kisojen jälkeen oli kuulemma "only resting", sen jälkeen hänellä olisi vielä maanantaina yksi kurssipäivä. Pizza sekä siideri oli hyvää, ja kaikki oltais voitu viihtyä kauemminkin kun pari tuntia, jos ei olisi ollut työpäivä seuraavana päivänä ja pitkä matka kotiin ;o)

Botnia-Cup Ruotsissa
Micon kanssa laivalla (sikakallis 440,-) yli Vaasasta Uumajaan, sieltä asuntovaunua hakemaan matkan varrelta Bureåsta. Bensiksen poika ei edes kyennyt olla nauramatta kun huomasi miten pihalla oltiin koko vaunusta...
Illalla saavutiinn Aleseen, jossa paimennusporukka otti meidän ystävällisesti vastaan.

Heti ensi töikseen yksi mies pääsi parkkeeraamaan meille asuntovaunua, toinen taikoi meille jatkojohdon koska meidän oli liian lyhyt, sen jälkeen uusi tuttavuus Anette tuli neuvomaan miten saadaan jääkaappi yms päälle...

Tiistai
Aamulla aikaisin ylös ja eläinlääkäritarkastukseen. Sin ja Börje kisasivat IK1:ssä joka vastaa meidän kakkosluokkaa, Gösta kisasi IK2:ssa joka vastaa meidän kolmosta.
Rata oli ihana kun ei ollut litteä vaan siinä oli kuukuloita, joutui seisomaan sellaisella rappusella jotta näkisi kunnolla.
IK1:ssä oli joka päivä 22-26 koiraa ja IK2:ssa noin 45 koiraa. Eli pellolla oltiin 7.30-20.30 ekana päivänä, muina käytiin sitten välillä asuntovaunussa lepäämässä ja lukemassa meidän uutta raamattua, Glyn Jonesin kirjaa :o)

Kaikki näytti niin päteviltä että kadutti koko tulo Ruotsiin, ei mitään sekoilua niin kuin usein Suomen kisoissa.
Mico meni ensin ja teki hyvän radan Göstalla mutta aika loppui jaossa.
Sitten taisi olla Börje joka teki hyvän radan, Mico ei vaan ole aiemmin tehnyt jakoja Börjen kanssa joten siinä oli vähän sählinkiä ennen kun Börje tajusi että toinen porukka pidetään ;o) Sitten Sin, mua jännitti niin kovaa että tärisin ja tuntui että sydän menee kiitolaukkaa :-o Saatin kun saatiin ajettua koko rata läpi, häkitys jossa unohdin laittaa portin kiinni ja sain juosta takaisin (-1p) + jako ala Lehtiö :o)
Kun ihmiset sanoivat että oli hyvä ajo, nin luulin että yrittävät vaan lohduttaa että en masentuisi täysin...sitten ihme ja kumma saatiin 87p jolla irtosi voitti (ja ykkös palkinto) :o)

Keskiviikko
Sin tuli toiseksi, samat pisteet 87 (ykköspalkinto) kun voittajalla, mutta 2 vähemmän hakupisteissä, kolmosella ihan samat kun Sinikalla mutta hakukaaresta Sinikalla täydet 20 ja kolmannella vähemmän, vallregissä sijoitukset väärinpäin.

Torstai
päivänä ajettiin meidän paras rata, osasin jakaa jopa ihan siististi, tällä radalla olimme 3:ia.
Börje oli n 6 joka päivä ja Gösta oli ehkä 7 .
Lampaat eivät olleet mitään kevyitä kivoja pälssejä niin kuin luulimme että joka paikassa Ruotsissa ovat...ihan kunnon texel/dårset-risteytyksiä (ruotsalaiset nimittävät ne näin, dåre tarkoittaa hullua/mielisairasta).
Ajoivat välillä koiria pois pellolta tai puski niitä lyttyyn häkillä tai kertakaikkiaan eivät liikkuneet mihinkään. Esim tolpan kierron jälkeen jopa IK2:en koirat eivät saaneet niitä liikkeelle, TAI sitten kaahasivat täysillä varikolle.
Mitään superkoiria ei ollut, mutta paljon taitavia ohjaajia, huomaa että heillä on paljon kisakokemusta.
Norrbottenin jaostolla oli IK2:ssa finaali heidän jäsenien kesken jossa oli vaikea tuplahaku. Maarit Kyöstilä ja Chili saivat hienosti pronssia!
*
Perjantai oli vapaapäivä ja sitten kohti Lövseleä. Siellä yövyttiin leirintäalueella jossa myös muut olivat.
*

Sin Lövslessä
*

Sin Alessa Foto by Maarit Kyöstilä
*
Lauantai
Tämä rata oli paljon tylsempi litteä ja ahdas, eikä tolppatyypit niin kokeneita joten lampaat karkasivatkin vähän välillä heiltä takaisin varikolle yms.
Onnistuimme jotenkin pääsemään läpi, ainoa hyvä radassa oli jako.
Tässä oli myös tratti (ränni) jota en ollut aiemmin tehnyt, tuntui vaikealta kun oli varikko takana mihin halusivat vauhdilla ja saatiin vasta tokalla yrityksellä onnistumaan.
Oli toooosi raskaita, tässä vaiheessa iltaa olivat olleet n 10 tuntia syömättä ja sitten päästettiin apilaniitylle syömään... Sin oli aivan puhki ja makasi kauan maassa kyljellään läähättäen.

Mainittakoon että joka päivä paahtoi aurinko ihme ja kumma tulimme taas kolmanneksi :-o
Börje kait taas kuudes, Göstaa en muista mutta paremmin kuin Alessa.

Sunnuntaina
ahdisti kovasti kun tiesin miten raskaat tädit ovat, pelkäsin jaksaako Sinikka lainkaan. Nyt tultiin sitten alas meidän oikealla tasolle, ihan hirveä rata...
Jaon sain tehtyä viime sekunneilla ja jäi muistaakseni 2p siitä ja häkille ei siis ehditty, yhteensä joku 58p :o/ No, tulos silti.

Mico teki hyvän radan mutta en muista mones oli... Börjellä oli pimahtanut dårsetti joka kaahasi yksikseen joka suuntaan. Krossilla Mico lähetti sitten lopulta Börjen perään ja puri tai taklashan se sen, ja Börje pyöri ainakin yhden voltin ympäri :-o
Micoa harmitti kovasti että ei tajunnut antaa uuhen mennä, mutta tuomari Victoria sanoi että ei se koira siitä moksiskaan ollut, näitä sattuu.

Maanantaina
Mico ja Gösta tekivät superradan jolla tulivat 4:ksi, reilusti yli 40 koiraa ja Ruotsin maajoukkeen koiria mukana!
IK1:stä ei ollut tänään, vaan ajettiin Ruotsin perusrata. Sinikka suoriutui hienosti siitä ja voitti sen 95 pisteellä :o) Eli on sitten Godkänd Vallhund
*

Sin rännittä (tratt) Lövselessä
*
Koska koko viikon kaikista sijoituksista sai pisteitä, niin selvisi että Tending-hiiri Sin voitti IK1 Botnia Cupin , 1,500 skr:o)

Carina Johansson/Don, Anja/Sin, Bettan/Cima
Foto by Linda Roslin

Meillä oli aivan tosi mahtava reissu, saimme paljon uusia ystäviä ja joka ilta pyydettiin istumaan iltaa jonkun luona. Parkkeerasivat vaunun, lainasivat johtoa, tarjosivat grogia siideriä shampoota juustoa voita kahvia tai mitä nyt sitten aina oltiinkin vailla ;o)

Tack bästaste Mico för resesällskapet!!!

Hurtta Cooling coat

2011-06-08T19:23:00.004+03:00

Sin 10 min raskaan paimennupassin jälkeen 25 asteen helteessä, cooling coat päällä

Rhy samanlaisen passin jälkeen ilman cooling coatia

Agilitypäivitystä

2011-06-08T11:52:00.002+03:00

7.5 JAU:n kisat
Eka rata.
Grim. Huomaa että emme ole treenanneet saatikka kisanneet yhdessä viime vuoden elokuun jälkeen, tuntui tosi raskaalta kääntää eikä oltu rytmissä. Ei tod "painanut" puomin ylösmenolla, osui kyllä mutta ei noteerannut minua lainkaan :-o Ihme ja kumma niin voitimme radan.

Pray. Kulki tosi huonosti, sain polkea sitä eteenpäin ja taisi ottaa hyllyn kun ohjasin jo vaikka koira vielä putkessa...

Sin ja Jessica. Rämähti nenälleen okserilla

Toka rata.
Grim Puomi komas este ja tarkoitus oli pysäyttää se nyt kokonaan, jep jep. Juoksi suoraan mun läpi perävalo vilkkuen...osui kyllä mutta ei taaskaan noterannut meikäläistä. Tiputti riman lopussa, ei ollut hanskassa lainkaan...

Pray. Kulki vielä huonommin, tiputti jotain rimaa. Usea tuli kysymään onko siinä joku vika kun on niin hidas. Ei onnu tai hae hyppyä mutta ei vaan kulje :o/
Sin ja Jessica. tekivät nollan :o)

Kolmas rata, hyppis.
Grim Eka rima alas :o/

Pray En startannut sitä, pitää saada hoitoon

Sin ja Jessica Tekivät nollan :o)

Grim kulki kyllä lujaa (tais olla nopein kaikilla radoilla), mutta kilpailee selvästi mun kanssa ja siksi räiskii myös rimoja.

Jonna käytti mun koirat Piiralla.
Sin vähän vino mutta ok-kunnossa
Pray oli sitten aivan solmussa eikä liikettä lainkaan selässä/kyljissä. En edes muista mitä kaikkea oli, mutta ehdottomasti kipulääkkeelle ja täysi lepo. On kuulemma saanut tosi kovan tällin ja on oikeasti kipeä :o/
Ilmeisesti on siitä kun iso uuhi puski sitä keväällä moneen otteeseen rautaportin ja maan väliin. Pray pääsi pois puremalla oikein kunnolla mutta ennen sitä sai kyllä oikein kunnolla selkään, mietin silloinkin että murtuikohan montakin luuta :o/

En muistanut että tuplanollat Ruotsista ei kelpaa, eli karsinnat jää mahd väliin sitten tänä vuonna kun Pray on pakko panna saikulle enkä pääse kisaamaan :o/ Ehkä hyvä vaan jäädä pois, kun ei kummankaan kanssa ole syystä tai toisesta päässyt treenaamaan/kisaamaan. _____________________

Christan kanssa kävimme treenaamassa toukokuun lopulla. Molemmat koirat (Grim ja Pray)tiputtelivat rimoja, muuten kulkivat hyvin.
SM:iin pääsen molemmilla (mikäli pysyvät kunnossa) mikä on kivaa kun karsinnat jää väliin.

Olen pyöräillyt muutaman kerran, omituista kyllä niin Grim ottaa laukalle ennen Sinikkaa :-o Huomasin kyllä kerran Samulin luona kun G lähti määrätietoisesti lujaa kohti laidunta ravilla (kuvitteli pääsevänsä paimentamaan ;o), että pitkässä ravissa oikea etujalka ei päässyt "ravuriraviin" mukaan. Eli normaaliravi näyttää puhtaalta mutta lisätty on ep.

Huvittavaa kun Rhyllä en oieasti ole tehnyt mitään...menee matalia hyppyjä ja muutaman tekniikan sekä putken. Muistan kun Pray 1-vuotiana oli mukana Ruotsissa kun kisasin Grimillä ja Sinikalla, kisojen päädyttyä tein Praylla kolmosen radat nollana :o)

Karin Söderberg kurs på Lidingö

2011-05-09T18:52:00.022+03:00

Perjantai iltana lentokoneella Sinikan kanssa kohti Tukholmaa. Oma matka oli vajaa 90€ ja Sinistä Blue1 otti jostain syystä vain 30€/nousu :o)
Lento lähti vajaa tunnin myöhässä. Kun astuin koneeseen kysyin emolta onhan koira mukana? On on vastaa emo. Oletko aivan varma, kysyn minä? Emo huokaisee ja menee kysymään kapteenilta. Jovisst, en jätte söt bordercollie, vastaa kapteeni. Minä kiitän ja menen kiltisti paikalleni.
Britt Perez on vastassa kentällä. Britt asuu vanhalla kerrostaloalueella Lidingössä Tukholman keskustan ulkopuolella. Sieltä on vain 5 minuutin matka heidän lampolaan sekä isolle ulkoilualueelle missä heidän lampaat laiduntaa kesällä, aivan uskomatonta :-o

Lauantai
Nukuin niin kuin aina muualla (eli huonosti ja vähän), aamulla 6.30 ylös koska pitää mennä hoitamaan niitä lampaita ja karitsoja jotka eivät vielä ole viety laitumelle ennen kurssia. Yksi tuttipullokaritsa, joka tulee heti jalkojen väliin (niin kuin Pray lähdössä) kerjäämään maitoa :o)

Lampola ja talvilaidun

Superkiltit lampaat pyöreässä 25:ssa
.

Isompi pelto
.
Sieltä sitten laitumelle. Laidun on tosiaan kaupungilta vuokralla ja uskomattoman kaunis, on aika lähellä Stora Skuggania missä kävimme pari vuotta sitten Sinikan kanssa liikuttamassa kuninkaan lampaita.
Britt on järjestänyt kurssin Sol/Key pennuille, koska yksi jäi pois pyysi minua mukaan :o) Kiva nähdä näitä pentuja, koska olin viisi vaille ottaa yhden reilu vuosi sitten.
.

Tim, joka olisi tullut minulle
.
Ekat kaksi passia 25:ssa missä teimme jakoja sekä lookbackia Karinin tavalla. Tärkeä että koira ei missään vaiheessa katsoisi taaksepäin toista laumaa, joka voi olla kohtalokasta ja ainakin menettää kisoissa pisteitä.
Sinikalle on väliintulo aina ollut haasteellista, näillä lampailla ei ongelmaa koska jakaantuvat niin helposti joten rako on suuri. Sitten harjoiteltiin lauman pitoa niin että toinen lauma hirmu lähellä, onnistui paremmin kun olin kuvitellut, lampaat toosi kilttejä eivätkä pyrkineet pahemmin yhteen.
.

Sin pitää laumaa jaon jälkeen / Foto by Ullis Jansson
.

Sin lookback / Foto by Ullis Jansson
.

Sin elementissään /Foto by Ullis Jansson
.

Sin / Foto by Ullis Jansson

Karin on tehokas kouluttaja joten ehdimme tehdä kolme passia aamupäivällä ja kolme iltapäivällä. Iltapäivällä oltiin vähän suuremmalla pellolla ja tehtiin hakuja, Sin meni ihan hyvin. Tehtiin myös pois tasapainosta harjoituksia, vasen tietty vaikea Sinikalle, saa suhista posket kipeiksi.
.

Ssshhhh / Foto by Ullis Jansson
.

Sunnuntai
Tehtiin piilohakuja isommalla pellolla sekä jakoka, piilohaut niin että Sin näki että lampaat hävisivät metsäsaarekkeen taakse. Eka kerta tosi hyvin, tokalla kerralla hukkasi suunnan tuonnissa mutta en puhunut mitään ja sai hoitaa homman itse.
.

Sin nauraa
.
Iltapäivällä pitkiä hakuja viereisellä pellolla. Tarkoitus oli että saatais sellainen veto lampaille toiseen aitaukseen päin, että pakko saada Sin tyyrättyä pois tasapainosta vihattuun vasempaan suuntaan jotta onnistuisi. Ottaa kyllä aika ok vasemman flankkikäskyn mutta valahtaa heti takaisin tasapainoon, tähän saatiin neuvoja miten harjoitella jatkossa.

Kuljetusta ohjaajalle harjoiteltiin pari passia, olen niiiin surkea tyyräämään että huh huh. Tätä pitää vaan harjoitella, jämähdän tosi helposti "toivotaan toivotaan että tulevat suoraan-tilaan" :o/
Sitten joku on sanonut että vihellä maahan mutta heti eteen sen jälkeen jotta ei jumita, tästä Karin ei tykännyt. Pitäis keksiä "siitä"-vihellys mielummin.
Olin tosi väsnyt viimeisellä passilla, ymmärrän että voi sekoittaa oikea ja vasenta, mutta kun viheltää maahan kun pitää viheltää aja, on parempi lopettaa...

Muut koirat (vuoden ikäisiä) olivat tosi kivoja ja näyttivät hirmu yhteistyökykyisiltä, pieni yskäisy tms riitti hidastamaan jne. Suckin tytär Singla oli vähänvaikeampi mutta taipui nopeasti, ja jiizuz mikä junapoispäinajo, mii laik.
Kiitin luojaani että oli Sin eikä Rhy mukana :o)
Koska oltiin ulkoilualueella ja maalaisravintola ihan vieressä, meillä oli melkien koko ajan 5-20 hengen yleisö kauniissa kevät säässä...olispa ollut kiva Rhyypyn kanssa siinä yrittää vääntää kun muut nuoret olivat kun herran enkeleitä :-o
Näin sieluni silmissä kuinka olis pemottanut koko porukan aitojen läpi ja jaagaillut niitä ulkoilijoiden keskellä minä kiroillen ja huutaen suomeksi perässä...
.

Fina Singla (Gunnel Boströms Sucks dotter), ägd av Malin Ahlgren /Foto by Ullis Jansson
.
Näitä pitää harjoitella
- Tyyräystä tolpalle noston jälkeen, lampailla veto
- Stå, liinalla
- Siitä, pillille
- Höger, vänster pillille
- Vasen sisäflankki, maahan ja uudelleen vasen ja siitä ajoa cross tms
- Jaon jälkeen lauman pitoa, pitää pysyä hauskana - lookback
- Piilohakuja ohjaamalla

Monia juttuja voi Sinikan kanssa harjoitella ja parantaakin, mutta silloin kun on esim kuuma päivä, lampaat raskaat tai koira muuten vaan väsynyt, saa varautua että perusongelmat ja heikkoudet tulevat esiin ja sen kanssa on vain elettävä.

Oli hyvä kurssi ja kiva päästä eteenpäin Sinikan kanssa. Tack Britt o Karin!

Maajoukkueleiri Turussa + ATT:n kisat

2011-05-04T19:36:00.008+03:00

Perjantaina Jessican, Samun ja kaikkien koirien kanssa Turkuun. Aamupäivällä oli ranskalaisten treenit.
Rata oli aika helppo, yksi haastava kohta kun pussi meni puomin alta ja koiran piti sen jälkeen irrota toiselle puolelle hypylle mihin itse ei päässyt. Ekalla kerralla tiputti yhden riman, tokalla kerralla tuli pussin jälkeisestä esteestä ohi kun huusin Pray ja tiputti riman, kolmas kerta nolla.
Kommentit Praysta oli että on jäykkä ja hyppää huonosti.
Menin vielä Mustikilla joka teki ekalla kerralla nollan. Tokalla kerralla keinun ylösmeno. Kommentit siitä oli että olen liian dominoiva puomin ylösmenolla.

Iltapäivällä en mennyt Juhan radalle kun Praylla ei ole oikein agilitykuntoa.

Sieltä mentiin Tuorlaan yöksi. Olin pyytänyt perhehuoneen, mutta jouduimme tavalliseen soluun ja siellä keskihuoneeseen. Olen aivan liian vanha tällaiselle ponileirimajoitukselle, itseasiassa taisi myös Jessica ja Samukin olla ;o)
Kun naapurit menivät jonnekin, niiden koirat haukkuivat tai ulvoivat. Yöllä yhdet naapurit juoksivat vessa-huone-vessa-huone ja paukkuttelivat ovia joka kerta... Kun olimme tätä kuunnelleet jonkun aikaa menin pyytämään heitä olemaan hiljempaa kun yritämme nukkua, sen jälkeen heillä alkoi perheriita siitä juodako vai eikö juoda, AAARGH :o(
Aamulla toinen kysyi, ettekö jää toiseksi yöksi? Juu ei.

Launtaina aamupäivällä oli taas ranskalaisen rata. Pray lopetti kepit kesken ekalla kerralla kun oli seinään päin ja minä lähdin poispäin. Tokalla kerralla nolla, tein eri vaihtoehdoilla ja se oli sit siinä.
Sitten Grim, teki heti nollan ja kokeilin myös sillä eri vaihtoehtoja. Kävi vähän ranskalaisia sääliksi, kun eivät pahemmin puhuneet englantia ja me vaan tehtiin rata eri tavoilla eikä pahemmin löytäneet sanomista. Toinen tosiaan ehdotti eri juttuja je tein myös niin, kiltti tyttö :o)

Iltapäivällä oli Jerryn hauska rata meille ihmisille jossa kellotettiin. Oli tosi hauskaa mutta masentavaa kun on niin hidas :o/ Jerry sanoi että saan kirittyä mutkissa lyhyellä askeleellani, mutta suorilla jään jälkeen.

Illalla syömään Cindy laivaan ja sit Hostel Metsäkanantielle. Pelattiin SingStaria ja Tuulia oli suuri stara :o)
Samu löylytti Timpan PS3 NHL11:ssa, Timppa joutui pelaamaan yksin klo 05 asti aamulla, kun ei voinut lopettaa voittamatta konetta vastaan :o))

Sunnuntai
Jessica kisasi siis Sinikalla
Eka rata
Pray, rima alas, sika hyvä puomi
Grim puomin ylösmeno vaikka jäin jälkeen ja toistin "paina" :o( Hyvät alastulot.
Sin, kielto. Tuli muurin ohi, tosi ilkeä kulma ja neljä metriä keinulta. Hyi hyi Henkka

Toka rata
Pray, minä hyllytin sen putkeen kun piti mennä puomille
Grim, rima
Sin, kielto.

Kolmas rata
Pray, rima
Grim, eka rima, keinun ylösmeno ja puomin ylösmeno vaikka valssasin ennen puomia ja leikkasin sitten takaa jotta en varmaan vedätä :o(
Sin, hyl irtos vähän ;o)

Ärsyttää Grimin ylösmenot, otin jopa pihalla ennen rataa kehikolla, ihan turhaan. Kait se vaan on niin, että mun kanssa se käy niin kuumana että kilpailee mua vastaan, kun aistii että mun pää on jo menossa seuraavaan paikkaan. Pirjolla pää kunnossa ja tekee kaiken täsmällisemmin, ei ole tehnyt hänen kanssa yhtäkään ylösmenovirehettä koko talven aikana.

Ihanaa että oli pääsiäinen ja maanantai vapaa, järjetön väsy. Ihan kiva viikonloppu ja parasta että Jessica ja Samu olivat mukana <3

Maanantaina Rönnäsiin jossa veimme muutaman lampaan laitumelle ja Sin pääsi vähän niitä pyörittelemään. Itseasiassa Samu keksi kiven metsäsaarekkeen keskeltä, jonka päältä näin koko laitumen ja sain Siniä tyyrättyä sieltä ympäri laidunta :o) Olipa kiva korkata laidunkausi.

Sinikkaa nolotti kun sen ahteri ei mahtunut altaaseen, sen mielestä on hankittava suurempi uima-allas ;o)

Gunnel B -Eva E - Lena K

2011-05-03T08:36:00.025+03:00

Perjantaina koirat (Pray, Rhy, Magda) autoon, Jonna ja Anki kyytiin ja sitten kohti Turkua, siellä Mico jo odotti meitä. Käytettiin koirat ja sitten laivaan.
Tietty tapaksille/siiderille ensin, sitten kaupan kautta hyttiin katsomaan Aled Owenin dvd:tä. Eikö kaikki vietä laivalla iltaa näin ;o)
.

Tapasbaarissa
*
Lauantai
Gunnelilla on maailman suloisin talo, yritin ehdottaa hänelle että muuttaisi Skotlantiin jotta minä voisin muuttaa tänne mutta ei ihan heti napannut...
.

Sötaste huset jag sett
.

Yksi osa laitumesta
.
Takapihalla on koiratarha sekä pienempi laidun ja pihatto lampaille. Talon etupuolella pienen tien toisella puolella on sitten muutaman hehtaarin pellot missä myös metsää keskellä. Vieressä iiiiso vihreä golfkenttä missä iltaisin ulkoilutettiin koiria. Mieletön paikka!

Iltalenkillä
.
Paimennettiin periaatteesa koko päivä. Gösta ja Nisse tekivvät isojen poikien juttuja; piilohakuja, lookbackeja, international sheddingiä tms. Magda teki paljon pitkiä hakuja sekä poispäinajoja.

Pray vähän humppaili, sain vahvistuksen että koirassa ei ole kaikki tarvittavat palikat jotta välttämättä kainnattaisi siihen satsata paiennuksessa. Muutamassa asiassa on tosi hyvä varsinkin vaikeiden tätisen siirtämisissä mutta se ei riitä. Vippa saa jatkaa hyvänä agilitykoirana, joko mun ja/tai sitten Jessican kanssa.

Rhy on muuttunut ihan mukavasta pikkupojasta leijonaksi :-o Oli 25:ssa kaksi ekaa passia Gunnelin kanssa, missä hänelle kerrottiin miten vahvaviettisten pikkupoikien kuuluu asennoitua lampaita kohtaan sekä että myös ohjaajalla voi olla joku merkitys. Vartin päästä Rhy katsoi ekaa kertaa Gunnelia, "ai sinäkin olet täällä :-o"
.

Rhy
.
Illalla minä sitten yritin itse. Rhy oli jo tosi väsynyt joten välillä löysimme jopa yhteisen sävelen. Ostin sian säkissä, sain walesilaisen leijonan, aika näyttää saanko siihen otteen. Koira on kuulemma oikein hyvä, ei mikään helppo mutta pahempiakin on kuulemma nähty.
.
Sunnuntaina
Muut jatkoivat vaikeita juttuja. Mico ohjaili Göstaa tosi läheltä yhden näkyvän lauman ohi, toisen luo mitä Gösta ei alunperin nähnyt, wau!
.

Kauniita naisia laitumella
.
Pray sai vähän taas humppailla.
Rhy pääsi fållaan missä meni ihan ok. Toinen passi 25:ssa, yritin tosi kovasti mutta olin lopettaa kesken kun turhauduin niin kovasti, enkä halunnut purkaa sitä koiraan. Gunnel sai minut kuitenkin uskomaan itseeni ja jatkoin. Sain siihen lopulta otteen ja ajoittain meni ihan ok, olen ostanut ajatuksen positiivisesta maahanmenosta ja tämän mukaan haluaisin toimia.
Olin aivan poikki kun lopetin ja itku kurkussa, vähän sama fiilis kun vaikka MM-radan jälkeen on onnistunut ja jännitys sekä keskittyminen purkautuu.

Söimme lounaan ja jatkoimme kohti Smålandia, noin 500 km ajo.

Olimme alkuillasta perillä Eva Erikssonin luona, Kennel Ever On. Hän katsoi vähän Magdan ja Prayn ongelmia sekä kokeili Rhyttistä. Tykkäsi siitä kovasti vaikka meno oli aika hurjaa, ostaisi kuulemma mielusti tällaiset ongelmat ;o)

Evan mielestä yksi syy miksi Pray puskee niin kovasti, on siksi koska olen liian lähellä laumaa, Prayn mielestä en hallitse omaa puoltani ja sillä on hätä siitä. Sitten tuli kovaa noottia kun menin lauman läpi koiraa kohti kun tuli liian lujaa kohti. Ikinä ikinä ei saisi mennä siitä syystä lauman läpi, koira ei opi pitämään etäisyyttä vaan se vahvistaa luuloa että on kova kiire kasata laumaa kun minä en osannutkaan. Kuulostaa loogiselta. Eva halusi että vinklaan mielummin joka antaa aikaa minulle jne.
Sitten hän näytti meille narttua jota olin katsomassa, näytti oikein näpsäkältä. Sitten minä kokeilin sitä 25:ssa. Jep jep, pisti minua ihan 6-0 :-o Olisi huvittanut vääntää sitä korvasta tms, oli jotenkin vaikea tilanne kun omistaja seisoi vieressä ja itse kuitenkin on aloittelija. Alkoi jo hämärtää joten sovimme että tulemme uudelleen seuraavana aamuna.

Sunnuntaina aamulla taas Evan luo. Nyt meni jo vähän paremmin vaikka ei ollut hanskassa, tuntui kuitenkin siltä että voisin siitä saada otteen kun pääsisi sitä itse työstämään. No, pitää miettiä.

Jatkettiin Lena Karlssonin luo, kennen Ty Nant. Olen lukenut Lenan blogia ja olen aivan myyty hänen näkemyksiin, halusin nähdä onko yhtä hyvä käytännössä.
Juttelimme ensin varmaan tunnin kahvipöydän ääressä. Lena on hirmu rauhallinen ja hänen ajatukset jotenkin uppoaa minuun tosi syvälle.
Laitumella saimme ensin näyttää miten treenaamme. Vinklasin paljon niin kun neuvottiin eilen, tämä ei taas ollut hänen mieleen koska koira ei siitä ymmärrä että tulee liian lujaa.
Sen jälkeen hän kokeili koiriamme. En jaksa tänne kaikkea kirjoittaa, mutta nainen on ruotsalainen "dogwhisper".
Oman tyylisellä paineella melkein äänettömästi, sai Prayn flankkaamaan aivan rentona hitaasti molempiin suuntiin, pitäämään itse etäisyyden sekä menemään maahan itse :-o Leukamme loksahti auki ja olimme täysin sanattomia, minulla oli itku tulla koska en ole ikinä nähnyt Prayta noin rentona ja stressittöämänä, aivan uskomatonta.
Toisella passilla yritti työstää poispäinajoa. Tätähän ollaan yritetty monen ihmisen voimin aiemminkin. Pray oli tosi väsynyt ja tuli jopa kerran pois kun ei enää jaksanut yrittää ymmärtää. Lenan mielestä Pray on erittäin itsepäinen eikä anna periksi ja luota ihmiseen tässä, huomasi että on yritetty koiraa aiemmin yrittää vääntää tässä asiassa, onnistumatta saada koiraa ymmärtämään, tämä vaikeuttaa vielä asiaa.

Työsti Rhyttistä pienessä aitauksessa liinalla. Hänen ajatus tällaisten intensiivisten nuorten koirien kanssa on, että ottaa kaiken dramatiikan pois koko paimennuksesta ja lampaista.
Esti rahallisesti Rhytä ryntäämään, rauhallinen ei kaikelle muulle paitsi hitaasti lampaita kohti kävelystä, auttoi ottamaan irti seinästä.
Hän antaa koiran itse hoksata että saa kävellä kohti niin paljon kun haluaa, kunhan tekee sen rauhassa, oikein näki miten pilkullisen pojan aivoissa raksutti.

Piiskalla yms paineella/poisajaminen ja sitä kautta etäisyys ja asenne, on hänen mielestä ok kun sen tekee ihmiset kuten Bobby, Mosse tms. Muuten käy helposti niin että asiat sattuvat menevän oikein, mutta koira ei ehdi ymmärtää mitä tapahtui eikä oikeasti oppinut siitä mitään. Aivojen ja tassujen tulee kulkea samaa vauhtia, joka askeleessa pitää olla silti tryckiä (potkua)!
Tällä tavalla hän kävelee ja työstää koiraaa viikkoja-kuukausia, hidas mutta tehokas tapa joka sopii hänelle.
Jonna kertoo varmaan omassa blogissaan Magdasta. Sen verran että olimme yhtä paljon suu auki Magdan kohdalla, mitä Lena sai aikaan muutamassa minuutissa.
Jos kiinnostaa niin skrollatkaa alas drivinings klinik 1:een ja siitä sitten jatkuu 4:een asti http://tynantbordercollie.blogspot.com/
Sitten koirat autoon ja taas kohti Mariefrediä Gunnelin luo. Ajatus siitä että jättäisin Rhyn Gunnelille työstettäväksi alkoi kasvamaan...siitä lisää myöhemmin.

Kyllä se vaan on niin että jos koiralla on kaikki tarvittavat palikat, on kiva treenata kun vaan saa kaivettua ne esiin, joillakin koirilla se on vaikeampaa kun toisilla.
Sitten jos koiralla niitä ei ole, sitä turhautuu joka on epäreilua koska eihän koiraparka sille mitään voi.
Päätös jättää tavoitteet pois Prayn paimennuksesta tuntuu hyvältä, hän saa joskus humppailla jos on aikaa ja tehdä niitä juttuja jota ymmärtää ja osaa :o)

Tack Anki, Mico, Jonna, Gunnel, Eva E, Lena K för en otroligt bra resa i vallningens värld

Pray Fin&S AVA

2011-03-29T07:38:00.015+03:00

KKK:n kisoihin innostuin ilmoittaútumaan kun Jessica halusi mennä. Mentiin vaan tokalle ja kolmennelle kun en jaksanut nousta niin aikaisin.

Meidan eka rata (kisan toka) näytti suht helpolta, mutta osoittautui vaikeammaksi kuin mitä näytti.
Alku ok ja A hyvä, keskisuoran päädyssä (hyppy poikittain seinää kohti) Pray kääntyi väärään suuntaan kun ohjasin leikkauskädellä mutta en aloittanut itse leikkausta ajoissa, kiersi esteen mutta ei virhettä. Puomilta karkasi eikä lukenut seuraavaa estettä joka oli sivuvuuntaan seinän vieressä, luki hypyn suoran edessä ja siinä pyörittiin ennen kun putki löytyi. Kieltoa ei silti tullut ja nolla tuli :o)
Kovin paljon nollia ei tullut joten Pray voitti -> FinS AVA :o)

Hyppis oli lapsellisen helppo, onnistuin silti tyrimään sen :o/ Piti vekata/pyöristää koira yhden putken jälkeen ennen hyppyä jotta näkisi kepit, en sitä tehnyt joten lensi suoraan seuraavalle hypylle, argh miten ärsyttävää että olen noin pöljä :o/
Jessica ja Sin hyllyttivät ekan radan mutta saivat nollan toiselta :o)
Oli oikeasti kivaa olla kisaamassa pitkästä aikaa sekä nähdä kaikkia kavereita joita ei muuten näe, ehdin jo ajatella että miksi olen tätä ollut lopettamassa...
Kilpakumppani kuiteski ystävällisesti muistutti minua siitä ;o) Hyppiksen rataantutustumista odottaessa onnitteli voitosta katsoen samalla muualle, siihen päälle tokaisi että "toivottavasti et nyt vielä voita hyppistäkin kympillä"... Et tervetula takaisin agilitykisoihin vaan :o/
En vastannut tähän mitään, vaikka teki mieli pyytää miehen keskittymään vaan omiin suorituksiin, niin ehkä useimmin yltäisi siihen mitä antaa ymmärtäkin...
En ollut kuitenkaan tästä käyttäytymisestä lainkaan yllättynyt, mutta silti jäin miettimään johtuuko se luonteesta vai kasvatuksesta? Miksi toisilla on niin kova tarve pahoittaa toisten mielen, vaikka tämä ei edes itse ottaisi minkäänlaista kontaktia :o/ Helpottaakohan se omaa turhautumista jos ei onnistu, mene ja tiedä.

No, onneksi oli sen verran hauskaa tästä huolimatta, että suunnittelin jo ilmoittautumista kolmeen kisaan :o)

Kun Mikko Aaltonen voitti Ava:lla maailmanmestaruuden, kirjoitin jonnekin että hän jos kukaan on sen ansainnut!
Mikko on edelleen kaikkien menestyksien jälkeen yhtä nöyrä ja vaatimaton, yhtä ystävällinen tuntemattomalle aloittelijalle kun jollekin maailmanluokan gurulle joka häntä ihailee.
Tästä olisi monelle wannabe-tyypille opittavaa ;o)

Khao Lak 2011

2011-02-02T08:41:00.098+02:00

Vihdoin ja viimein muuta kun marssivia lampaita! Sorry Lentsu, ei aksaa vielä tässä jaksossa ;o) Koittakaa (Jenni, Kati ja muut ) kestää sekavaa tekstiä ja väärin muodostettuja lauseita ;o)

Tänä vuonna ilma oli kummallinen. Viime vuoden sadekausi kuulemma monta kuukautta myöhässä, siksi tunnin sadekuuroja riitti joillekin päiville vielä tammikuussakin.

Kirjoitin kirjan tyhjälle sivuille vähän muistiinpanoja mitä tehtiin... Joka päivä kierreltiin skoottereilla enemmän tai vähemmän, shoppailtiin syötiin hyvin ja uitiin.

Tähän asti lempiruokani chicken paenang sai väistää kakkospaikalle kun tykästyin tuliseen chicken cashewkastikkeeeseen, jälkiruuaksi tietty aina friteeratut banaanit jäätelöllä ja vahterasiirapilla:o)

Samu syö myös tosi tulisia ruokia ja uskaltaa kokeilla eri ruokia, jälkiruuaksi useimmiten bananasplit :o)

*

Onnellinen nuori mies :o)
*

16.1 Su
Samuli ja Lotta ottivat meidät kyytiin hyvissä ajoin, Samulin Mikko-veli vei meidät ystävällisesti kentälle. Finnmatkojen lähtöselvitys tökki pahasti, joten saatiin mennä suoraan koneeseen eikä jäänyt aikaa shoppailulle.

Jonossa takana oleva nainen, osoittautui vanhaksi työkaveriksi Vaasan ajoilta, Satu. Olemme mm olleet katsomassa Titanicia yhdessä, Jessica (silloin 9-10v) suuttui meillä kun nauroimme lopussa hysteerisesti kun muut itkivät...
Lento 10,5 t meni yllättävän hyvin, olimme maksaneet 35€ lisää jotta saimme valita paikat jossa lisää jalkatilaa.

1 päivä

Ma olimme perillä paikallista aikaa 5.30, hippasen väsytti kun ei lennolla nukuttu lainkaan, tai Lotta ja Samu vissiin nukkuivat vajaa tunnin. Tilattu taxi oli odottamassa ja pääsimme sutjakkaasti hotellille.
Hotelli Suwan Palm oli pieni resorti, 100m rannalta, huoneet tilavat ja siistit. Sänky kivikova kuten Thaimaassa usein on, vaikka olin etukäteen kysynyt onko heillä pehemeitä...no, kahden yön jälkeen sain pehmeämmän :o) Kun huoneet eivät vielä olleet valmiit menimme aamupalalle ja sieltä rannalle.

Suwan oli paljon "hienompi" kun missä viime kerrat olemme olleet. Kun huoneet eivät olleet Toisaalta viihdyn pienemmissä perhepaikoissa, mutta kyllä täällä oli kiva olla kun tutustui henkilökuntaan enemmän.

Hotellin aamupalatila. Seisova pöytä joka aamu. Kokille sai kertoa minkälaisen munakkaan tms haluaa

Söimme päivällä hotellin hyvässä ja edullisessa rantaravintolassa ja illalla "kylille". Varasimme retken Khao Sok kansallispuistoon, elefanttiratsastusta, melontaa ja monkeycave kuului retkeen.

2 päivä

Aamulla haettiin aikaisin minibussilla, matka kesti n1,5 t ja kaikki väsytti kiitettävästi.

Väsyneitä nuorukaisia :o)
*
Ensin oli vuorossa elefanttiratsastusta ja patikointia sademetsässä. Mun ja Lotan elefantin nimi oli Pepsi ja se oli 10v, poikien elefantti oli sen äiti ja oli 40v, en muista sen nimeä. Aina kun meidän fantin ohjaaja sanoi "pepsiiii" se trööttäs kovaan ääneen :o)

Pepsin ohjaaja oli myös kilpailuhenkinen, me lähdimme matkaan viimeisenä mutta ohitimme koko letkan ja olimme ensimmäisenä,vilvoituspaikalla :o)

*

Pepsi tauolla

Sen jälkeen oli melontaretki vuorossa. Ihan ok koska näimme sentään pari mangrovekäärmettä sekä paikallisasutusta joen varrella, retki ei kuitenkaan päässyt lähellekään Krabin mangrovemetsää.

Mangrovekäärme päikkäreillä

Täällä ei tarvinnut meloa itse

Paikalliset vilkuttamassa joen reunalta

Sitten oli lounas jonka yhteydessä oli pieni Thainyrkkeilynäytös. Isä ja tyttö ehkä 6-7v, tyttö potki sen verran kovaa että oksat pois :-o

Tyttö lataa tuonne yläsuojaan :-o

*
Viimeisenä mentiin monkey-caveen jossa apinat olivat vapaina ja tulivat syömään käsistä. Aika roskaista mutta pääasia että apinat eivät olleet häkeissä tai ketjuissa :o)

Emme mene Samun kanssa mihinkään paikkaan enää, missä eläimiä kohdellaan huonosti. Käännymme kannoillamme jos sattuisimme sellaiseen paikkaan.

*

Ihanan pehmeät pienet kädet

*
Illalla menimme vuokraamaan skootterit lähirättikaupasta, sain vaaleanpunaisen mitä olin himoinnut ;o) Siellä oli niin suloinen ja mukava tyttö Lii, ostin myöhemmin häneltä kaiken pakollisen, kun hänen kanssa ei tarvinut tinkiä kun kävimme siellä niin usein :o)

Lii ja Samu

Kypärät oli kyllä käytössä, tässä vaan kuvaustilanne hotellin ulkopuolella

*
3 päivä

Muistaakseni ajoimme White Sand Beachille, hiljainen ranta superkalliin resortin edustalla. Samu bongasi matkan varrelta sähköjohdoissa isoja 6-7cm hämähäkkejä...

Iltapalaksi melkein kaikkina iltoina, Samu ja Lotta hakivat "meidän" banaanilättypaistajalta, banaanilätyt eri kastikkeilla (suklaa, vanilja, maapähkinä ...). Hän rupesi vilkuttamaan meille vaikka kävelimme vain ohi :o)

Lättypoika vauhdissa

Samu ja Bullen simahtivat aina heti kun pää tyynyssä

4 päivä

Lähdimme snorklaus/sukellusreissulle Koh Bonille, järjestäjänä oli suomalainen Dive Dimension. Päivälaiva oli kuitenkin Seadragonin, ja isäntä joku kuuluisa manta-tutkija. Ennen kun päästiin veteen hän piti yli tunnin kestävän luennon mantoista...suurin osa meinasi nukahtaa tähän.

Kaloja oli paljon mutta suurimmaksi osaksi lilluimme samassa paikassa odottamassa mantoja jota ei tullut...aallot olivat myös aika suuria

Samu oli syvällä sukeltamassa joten näki tietty paljon enemmän kuin me. Lounaalla muut hyppäsivät mereen veneen katolta ja yläkerrasta, minä en uskaltanut. Toinen passi oli parempi.

Kotimatka loikoiltiin katolla ottaen aurinkoa

Samu in action
*

Seadragonin isäntä oli luvannut viedä meitä saaren toiselle puolelle kumiveneellä missä on aina reafsharkeja, ei kuitenkaan ehditty koska hänellä meni niin kauan hieronnassa ja päiväunilla... Päiväretket ovat ihania mutta Seadragonia en tuohon kohteeseen ainakaan suosittele snorklaajille.

5 päivä

Lotta ja Samuli kokeilivat laitesukellusta yhden hotellin altaassa. Lotan mielestä tämä oli piisofkeik :o)

Sitten jatkettiin skootterilla taas pohjoiseen päin hiljaselle rannalle, Kukk Kakkbeachille. Söimme myös siellä ja kävimme kaikki hierojalla. Paras hieroja ikinä täällä :o)
Kotimatkalla käytiin katsomassa isoa sotalaivaa joka ajautui 2004 tsunamissa 2km rannasta maalle. Uskomatonta, ei voi ymmärtää tsunamin voimaa :o/
*

Lotta kokeilemassa laitteita

*

Ihanan pehmeä hiekka eikä tunogsta ole. Kukk Kakkbeach

Menimme syömään yhden tädin paikkaan johon tutustuimme edellis kerralla kun olin Khao Lakissa. Hän oli menettänyt koko perheensä tsunamissa. Hän ei enää siellä valitettasti ollut mutta kaikki näytti samanlaiselta.
Markkinoilla tuli myös käytyä, sijaitsee aivan yhden hotellin takana missä asuin silloin kolme vuotta sitten.
Illalla kylillä tilattiin snorklausmatka Koh Surinille. Tätä olin kovasti odottanut, kuulemma mahtavat snorklauspaikat, saarella suuria varaaneja sekä merimustalasikylä.

6 päivä

Aamulla 7-maissa minibussi nouti, jee tänään Surinille! Matkaa satamaan n 1,5 tuntia ja veneellä saman verran.

Pikavene oli suuri ja hieno neljällä 200hv moottorilla, ladyboy kertoi kohteesta ja sit ei kun menox. Veneessä istutaan kahdessa rivissä seinien suuntaisesti, parille paikka etuikkunan edessä ja muutamalle ihan keulassa.

Ladyboy, veneen emäntä, vai isäntä...

*
Ajettuamme reilun tunnin nousin seisomaan järjestämään tavaroita penkin alla kun jonkun verran vettä roiskui sisään, yhtäkkiä horjahdan ja lennän lihavan unkairilismiehen syliin joka istui vastapäätä. Ensin hävettää huono tasapainoni, sitten pamahtaa lujaa ja huomaan että kaikki muutkin + tavarat lentävät myös samalle puolelle.

Olimme osuneet johonkin ja vene on keikahtamassa ympäri...olemme kaikki samalla puolella vasemmassa reunassa päällekkäin, ihmen kaupalla ihmiset pääsevät takaisin sen verran että vene menee aloilleen. Jalkaan sattuu ja etsin hädissäni katseella lapsia, Samu on suoraan edessäni, Lottaa ei näy ja sydäntä puristaa...sitten huomaan että hän on takanani, Samuli lattialla. Thaimaalainen perämies kömpii takaisin veneeseen, roikkui puoliksi vedessä.

Olimme kaikki enemmän tai vähemmän shokissa, mitä tapahtui?

Aallokossa kellui 2 m pitkä paksu tukki, kapteeni sai vauhdin pois mutta tukki osui ensimmäiseen moottoriin joka heitti sen suraavaan ja nämä tietty pysähtyivät.

Henkilökunta rupeaa antamaan ensihoitoa loukkaantuneille.

Saksalaisella naisella on kamalan syvä iso reikä jalassa, hänen jalkaa jäi ison virvokelaatikon ja penkin väliin. Samuli lensi penkiltä liukuen jalat edellä vastapuolen penkin alle jossa raudat pysäyttivät matkan, seurauksena molemmissa jaloissa syvät haavat. Me muut selvisimme pikkuruhjeilla ja mustelmilla.

Käännyimme takaisin, itku oli todella herkässä kun tajuntaan iski miten pahasti olisi oikeasti voinut käydä. Harmi siitä että ei päästy Surinille, muuttui äkkiä kiitollisuuden tunteeksi siitä että olimme kaikki hengissä.

Rannassa ambulanssi oli vastassa ja kolme henkilöä vietiin paikattavaksi sairaalaan. Henkilökunta kysyi ensimmäisenä "kuinka monta kuoli?" Kertoivat että olimme todella onnekkaita, yleensä tällaisissa onnettomuuksissa vene hajoaa tai menee ympäri ja ihmisiä kuolee. Meidän kapteeni oli tajunnut heti vetää vauhdin pois, tämä pelasti meidät.

Pidämme muutenkin AINA pelastusliivejä veneessä, tästä lähtien Samukin pitää mukisematta vastaan.

Jonkun ajan päästä meidätkin haettiin ja mentiin sairaalaan hakemaan Samulia. Haavat oli hoidettu ja monet eri lääkkeet annettu. Sieltä veivät meidät ravintolaan syömään missä myös hoidettiin rahojen palautus.
*

Tarkastellaan vahinkoja

Sairaalassa oli hyvä palvelu

Illalla menimme syömään ruotsalaiseen Viking Bariin jossa on sairaan hyvät pizzat, törmäsimme Satuun ja Adamiin jotka liittyivät seuraan :o)

Samulla oli tapana ostaa Liiltä "onnenkuumailmapalloja" joita iltaisin lähetimme mustaan ikuisuuteen.

Olimme saaneet kamalan suru-uutisen että Janitan pikku TD oli nukkunut pois :ó( Samu ehdotti että lähettäisimme TD:n ja muiden poisnukkuneiden rakkaiden lemmikien muistoksi pienen ja oikein ison ilmapallon. Respasta Samu sai tusseja lainaksi jolla kirjoitti niihin R.I.P

TD:n on jo taivaalla ja toinen pian lähdössä

7 Päivä

Samuli ei saanut pahemmin rasittaa jalkoja, joten ajoimme taas Kukk Kakkbeachille. Nuoriso vietti taas tunteja vedessä, aallot taas tosi isoja :-o
Kotimataklla päätimme etsiä yhden vesiputouksen. Lotta oli minun kyydissä kun tykkäsi enemmän mun köröttelyvauhdista ;o)
Ajoimme ihanien pienien kylien halki, lapset huusivat ja vilkuttivat innoissaan kun näkevät farangeja, tuollapäin meitä ei pahemmin ole. Pysähdyimme jätskille ja juomaan ja sit taas jatkettiin, paljon banaani- ja kumipuuviljelmiä.

Ehdin juuri sanoa Lotalle että uskaltaiskohan täällä mennä puskapissalle.... Sitten näemme muutaman metrin edessämme kuinka pojat ajavat ison paksun kauniin 1-1,5m kirkkan vihreän käärmeen joko yli tai vierestä, käärme parkaa puolustautuu kohottamalla päätään 40-50cm ja iskee täysillä skootteria päin :-o

Jiizus kraist!!! Pysähdyimme säikähtäneenä, oliko osuneet heidän jalkoihin? Käärme jatkoi matkaa pusikkoon, me poikien luo. Samuli oli katsonut maisemia eikä huomannut ensin mitään, Samu oli huomannut kun käärmeen pää nousi sen jalkojen alapuolelta ja veti äkkiä jalat ylös. Käärme oli onneksi vaan iskenyt skootterin renkaaseen tms...en mennyt täällä puskapissalle ;o)

Kaunis :o)

Jatkoimme matkaa ja löysimme kun löysimme pienen vesiputouksen, katsoimme aika tarkkaan eteemme missä kävelimme ;o)
*

Kyläkauppa/baari

Pieni vesiputous

Tämä oli mun loppureissun skootteri, parempi vaikka ei niin kaunis

Olin buukannut Suwan Palmin vain viikoksi, joten nyt olisi etsittävä toinen hotelli toiseksi viikoksi. Lii suositteli Banana Bungalowia, joten menimme sinne.

Päätimme syödä siellä, tämäkin tyttö tykästyi Samuun ja sanoi että saisimme kaikki omenakakkua ja jäätelöä jos Samu syö valtavan annoksensa loppun :o) Samu teki urhean työn ja saimme kaikki ilmaiset jälkkärit :o)
Sain myös hinnan huoneille mutta en päässyt nyt katsomaan, lupasin palata jos emme saisi jäädä Suwaniin samaan hintaan.

Kävin netistä katsomassa Agodan sivuilta, aargh, Suwanin hinta tällä hetkellä 48€ :o/ Hotelli ei saa myydä alle tämän hinnan.

Kun palasimme hotellille Esenalla oli vihdoin respassa, kysyin saisimmeko jäädä samaan hintaan... Hän plarasi papereitaan (joita niin paljon että oli levitetty lattialle), kysyi paljon olimme maksaneetper yö. Sanoin hinnan ilman veroja, hän mietti hetken ja kysyi onko ok maksaa 1000thb / yö (22,65€)... Jess jess, tämä oli vielä halvempaa kuin eka viikko, ihana kultainen Esena :o)
*

Ilta-aurinko hotellin ravintolasta

Nuorukaiset hyppivät tuntitolkulla aalloissa :o) Aallot näyttää kuvissa paljon pienemmiltä kun mitä ovat, tästä kuvasta toisaalta näkee että aalto on Samun kokoinen

Ihme että ei ole näillä jo suomuja...
*

Samun rapu :o)

*

Tsunamitädin ravinteli

Illalla hyvästeltiin Lotta ja Samuli jotka lähtisivät aamutuimaan kotiin, tuntui tosi haikealta. Kiitos hyvästä matkaseurasta!

Toinen viikko

Samun isovanhemmat olivat myös nyt tulleet Khao Lakiin viikon matkalle, heidän hotelli oli aivan meidän lähellä.

Samu kävi heidän kanssa sukellusreissulla Similanilla jossa näki suuria vesikilpikonnia sekä Phuketissa vesipuistossa riehumassa.

Näinä päivinä minä löhöilin rannalla ja ajelin lähiympäristössä skootterilla. Yhden päivän vietin Vaasalaisten Sadun ja Adamin kanssa rannalla ja toisena kävin heidän kanssa Phuket Townissa shoppausyrityksellä.

Ihana tyyppi :o)
*

Meidän oli tosiaan tarkoitus mennä paikallisbussilla joita piti mennä kaksi tunnissa... Odotimme n puolitoista tuntia, jonka aikana tuli yksi johon emme olisi mahtuneet sisään vaikka kuski 10 minsaa yritti puhua meidät mukaan :-o

Sillä aikaa tuli pari ruotsalaista Vaasalaisten hotellista, päätimme ottaa yhdessä taksin. Menin juttelemaan yhden naisen kanssa, joka aiemmin halusi naittaa tyttärensä (15v) Samulle kun varasimme retkiä ;o) hän soitti serkulleen joka riensi apuun ja vei meidät turvallisesti Phuketiin :o)

*

Satu ja thainaisen serkku

Ruokatori
*

Phuketissa oli ihan kiva käydä, mutta kyllä siellä on mielettömästi turisteja, ranta ihan kamala ja baareja aivan tajuttomasti :-o

Patong beachin ranta Phuketissa, vertailkaa ao Khao Lakissa

Khao Lak whitesand-beach
*

Samu halusi kovasti kalastamaan ja minä vielä snorklaamaan pitkähäntäveneellä, Satu ja Adam innostuivat myös joten varasimme tällaisen retken yhdeltä muakavalta mieheltä.

Mies lupasi Samulle rahat takaisin jos hän ei saisi kalaa :-o Sovimme että tuomme kalan/kalat sinne ja ne valmistetaan hänen ystävän ravintolassa seuraavana iltana :o)

No aamulla SongTaolla (lavataksilla) satamaan, siellä kahlasimme mutavedessä pitkähäntäveneeseen (Adam meinasi pyörtyä kun oli niin likaista ;o).

Meidän kuskit eivät osanneet pahemmin englantia saimme huomata... Ajelimme n 1,5 t, meteli on erittäin kova pitkähäntäveneessä, eivätkä ymmärtäneet mitään kun yritin kysyä ajetaanko vielä kauan...

No vihdoin ja viimein pysähtyivät ja laittoivat meille vapat kuntoon...siinä sitten lilluimme aikamme, kunnes poika sanoo "no fish". Jatkamme matkaa ja tämä toistuu 3-4 kertaa...hän ei tosiaan osaa sanoa muuta kuin "no fish" :o))

Matkaa jatkettiin takaisin päin, pysähdyimme snorklaamaan yhdessä poukamassa, täällä oli paljon hineoja kaloja mutta aallot aika isoja.

Naapuriveneeseen viedään työkaluja...

Kuskit

Illalla menimme retken myyneen miehen luo joka hymyili leveästi nähtyämme meidät. Samuuu hän huusi, where is the fish?

Ei mainannnut uskoa korviaan kun emme olleet saaneet kalan kalaa, oli kuitenkin erittäin reilu ja palautti sekä minun että Samun osuuden :o) Arvelivat että isojen alltojen takia niitä ei näkynyt...

Hotellilla Samu valitti taas korvaa, oli jo pari päivää aiemmin vaivannut vähän. Nyt lähdimme skootterilla kohti tahimaalaisen tohtori Tchucakin vastaanottoa.
Tohtori oli aivan ihana mies, tutki Samun ja totesi että korvatulehdushan se on. Antoi särkylääkettä, tippoja sekä antibiootteja. Neuvot hän antoi ruotsiksi suomeksi ja englanniksi :o)

Doctor Tchucak
*

Yhtenä päivänä satoi muutaman tunnin mutta Samu oli ystävystynyt sekä henkilökunnan että omistajan pojan kanssa, biliskavereita siis löytyi :o)
*

Samu pelaamassa
*

Samu on kova puhumaan englantia, brittipariskunta kehui että hänellä on amerikkalainen accentti :o)
Meidän hotellin joka paikan höylä Esena, joka teki kaiken ja oli töissä n 6.30 -02.30 joka päivä, jaksoi hyvmyillä vaikka miten ihmiset valittivat. Pomo myy sellaisia huoneita ja palveluita mitä ei ole...Esena ottaa kiukkuset valitukset vastaan ja selvittää kaiken hymyillen :o)
*

Esena

Meidän hotellin keittiö rannalla

Neljä skootterilla, Lii ja hänen siskon lapset

Samu ostamassa banaania, tyttö ei kuitenkaan huolinut häneltä rahaa :-o

Tutustuimme myös apulaismanageriin Chatiin. Hänen vaimo ja kaksi lasta kuolivat tsunamsissa, kaksi aikuista lasta vielä elossa. Myös Chat tykästyi Samuun ja kutsuu häntä koko ajan Harry Potteriksi :o)

Chat on otellut ja voittanut 196 thainyrkeilyottelua, hommasi meille liput ja lupasi viedä otteluun joka alkaa n 21.30.

Alkuillasta minulla oli aika huono olo, otin särkylääkettä ja yritin vähän levätä kun Samu oli pelaamassa.

Autossa ja salissa olin aivan kananlihalla ja pelkäsin että oksennan pian :o/ Pikkuhiljaa olo kuitenkin parani onneksi. Taisi olla joku pöpö kun Samullakin oli se korvatulehdus...

Alkurituaalit kun keskittyvät ja rukoilevat, kävellen ympäri kehää + kovaäänin musiikki loi ainutlaatuisen tunnelman.
Olin kuvitellut että en pystyisi lainkaan ottelua katsomaam, oli kuitenkin hirmu mielenkiintoista ja aina kun joku tipahti niin vastustaja kävi katsomassa miten oli käynyt.

Istuimme VIP-aitiossa aivan kehän edessä, minua hirvitti kun välillä olivat tulossa köysien välistä melkein syliin...
Oli yhteensä 10 ottelua, parissa ensimmäisissä oli n 9-13 v ja sitten viimeisissä ihan aikuisia.

Poika on mielissään kun vaalea farangipoika kuvaa häntä :o)

Finaali oli jännittävä, jessus mitä potkuja ja mitä peliä vetivät alussa. Virnistelivät toisilleen j a ilmeilivät että "etkö parempaan pysty", vaikka varmaan iskut ja porkut sattuivat...meidän suosikki kuitenki voitti :o)

Samu ja finaalin voittaja

Chat lupasi Samulle että opettaisi Samua thainyrkkeilyn saloihin seuraavana päivänä hotellin ringissä. Näin kävi, Chatilla oli mukanaan 10 vuotias poika jota hän valmentaa, tämä oli jo voittanut 36 ottelua :-o

Chat toi Samulle punaiset sortsit jotka olivat heidän kerhon logolla. Aloittivat alkurituaaleilla ja keskittymisellä. Sitten näytti miten torjutaan ja muita liikkeitä, harjoittelivat melkein kolme tuntia hotellin ravintolan edessä ihmisten seuraten mielenkiinnolla :o)

Autsh...onneksi väistö hallussa
*

Chat ja pojat treenin jälkeen

Pitkien rantojen välissä oli pieniä puroja, nousuvedellä olivat syviä. Mutta ei hätää lautta kulkee, maksa 0,10thb :o)

Lautan kuski

*
Yhtenä päivänä käytiin kahdestaan skootterilla tas KukkKakk beachilla, käytiin hierojalla, Samu dyykkaili aalloissa ja minä luin ja löhöilin.
Yksi hierojista tuli kysymään Samulia ja Lottaa. Olivat kuulemma sopineet työpaikan vaihdosta, thainainen tulisi lampuriksi ja Samuli hieromaan turisteja :o)

Kotimatkalla poikkesimme Scandinavian Cornerilla, olin tästä kuullut forumilla. Löysimme sen vihdoin, mies oli ilm nielaissut ison rantapallon ja hikoili vuolaasti pieni suloinen tyttövauva sylissä.

Thaivaimo oli kuulemma lähtenyt hakemaan tukusta juomatäydennystä kauan sitten eikä nyt vastannut puhelimeen... Kävi lasta sääliksi joten sanoin että voin pitää sitä jos haluaa soittaa taas, ei voinut tehdä sitä samalla.

Mies kiitti ja lykkäsi tytön minulle....siinä sitten oltiin lapsenvahtina reilun puolen tunnin kun mies häipyi sisälle taloon :-o

Ei ujostellut

Lapsenvahtina

*

Näköala hotellihuoneen ikkunasta

Täällä Lotta ja Samu uivat ja hyppivät aina myöhään asti, oli erittäin haasteellista saada heidät pois sieltä :o) Samulla aika tylsää ilman Lottaa, mutta ihme vhyvin viihtyy minunkin seurassa <3

Hotellin allasalue pieni mutta ihan viihtyisä

Tachai

Varasimme sitten kuitenkin yhdensnorklaus retken, vaikka speedboatilla meneminen ei houkutellut kumpaakaan...nyt menisimme "uudelle" saarelle Tachaille.

Veneessä oli tosi paljon porukkaa ja meitä jännitti kun oltiin luvattu että veneeseen ei tulisi kuin 30...meitä oli yli 40 henkilökunnan kanssa. Arvatkaa kuinka monella oli pelstusliivit? Minulla ja Samulla.

Matka meni kuitenkin tällä kertaa hyvin, ja Tachai oli hirmu kaunis ja koskematon. Vain yksi toinen vene tuli sinne, nekin olivat paikallisia. Saarella oli chickenkrabbseja, nimi siitä että urokset kaakattavat kun houkuttelevat naaraita.

Varoitettiin myös että metsään ei saa mennä yksin, paljon kobria saarella. Samu oli filmaamassa rapuja ja jatkoi kalliolle, sai siellä filmille reilun metrin pitkän mustavalkoraidallisen vesikäärmeen, joka oli tullut synnyttämään maalle. Nämä ovat maailman myrkyllisimpiä käärmeitä.

Guide piti taas hyödyllinen puhe miten EI SAA VIEDÄ LAINKAAN KORALLEJA TAI KOTILOITA!!

Näytti kuvasta miten rapu oli ottanut kodikseen rikkinäisen pullon kun ei löytänyt enää kotiloa, ihme kun ihmiset eivät voi tätä kunnioittaa ja ajattelevat vain itsekkäästi että otan vain muutaman :o/ Älkää kertokaa minulle jos teillä on tapana niitä ja korelleja roudata kotiin!

Chickencrab, yli ison nyrkin kokoinen

Saarella ei ole aurinkotuoleja tai ravintoloita
*

Aika siistiä...

Illalla söimme hotellilla ja Samu vietti iltaa bilistä pelaten managerin ja hänen pojan Mackin kanssa, Mack on Samun ikäinen.

Mack eikä muutkaan puhu monta sanaa englantia mutta fanitti kovasti kuulemma Samua, kertoivat vanhemmat :o)

Ihana lähteä kotiin mutta taas haikeaa, varsinkin kun nyt toisella viikolla tutustui taas paremmin ihmisiin. Samu lupasi Chatille vielä palata, joten kait sen sitten on pakko :o)

Kentälle ja kotiin

Herätys neljältä ja kentälle. Kentällä jonossa venäläinen porukka tunkeili ja etuili törkeästi, me ja ruotsalainen pariskunta emme päästäneet heitä meidän ohi. Kohteliaasti huomautin että tässä on jono, nainen sanoi että heillä ei ole matkalaukkuja eivätkä halua jonottaa :-o

Yrittivät väkisin meidän yli mutta emme päästäneet. Ruotsalainen mies sanoi englanniksi ääneen sen mitä minä en kehdannut " typical of russians". Kun pääsimme ovien läpi ne ryntäsivät meidän ohi ja ihan ekaksi koko jonon ohi nauraen.

Ruotsalainen kertoi että Phuketissa oli ravintoloita missä ovessa lukee että Arabit ja Russians are not welcome here! Täytyy sanoa että en ole rasisti mutta rysistiksi olen pikkuhiljaa tulossa :o/

Jonossa ennen viimeistä turvatarkastusta missä ottavat kuvat yms, Samulla tuli kamalan huono olo. AIvan kalpeana halusi vessaan, ei ollut siihen aikaa kun ihmisiä hirveesti ja olisimme joutuneet taas hännille eikä ehditäis koneeseen.

Hiki valuen ja itkua pidätellen sanoi että oksettaa ja pyörryttää...sain hänet loppujen lopuksi makaamaan lattialle... Pari ruotsalaista lapsiperhettä näki hänen kunnon ja päästivät meidät heidän ohi jonossa. Samu pystyi just ja just seisomaan kyyyneleet silmissä ruudussa vuorollaan.

Tiedän tunteen, kävi samalla tavalla Krabilla pari vuotta sitten. Jos on juonut liian vähän ja vielä saanut paljon aurinkoa voi tuo superkamala olo yllättää rajusti, varsinkin kun ilmaa vähän ja joutuu seisomaan pitkään. Samu pääsi vessaan mutta ei tullut mitään, sain hänet juomaan lisää ja syömään suolapähkinöitä, pikkuhiljaa olo koheni. Kotimatka meni hyvin, ihanaa kuitenkin olla kotona taas!

Ensi vuonna taas, jonnekin...

Päivityksiä

2010-12-03T10:40:00.024+02:00

9 pientä lammasta marssii näin...

Päivää ennen lähtöä Tanskan PM-kisoihin siirrettiin Jonnan kanssa Prayn ja Magdan avulla, tai Pray ja Magda siirsivät meidän avulla lampaat Gunnarin navettaan puolen kilsan päähän laitumelta.
Matka meni hyvin ja sain jopa pari kuvaa napsittua. Täällä viipyvät vajaa pari viikkoa ennen kuin jatkavat matkaa Ruotsinpyhtäälle/pataan.

Pray ja tädit

Pray ajaa ja Magda stoppaa

*

Isommassa karsinassa 5 tätiä
*

ja pienemmässä 4 tätiä
*

Varoitus, alla itsesääliä!

PM-kisatKuvat on ottanut Iris Kieme ja Jukka Pätynen

Pe pakattiin Pray lentoboxiin ja lähdettiin kohti Tanskaa. Matka meni kait ihan hyvin Prayn osalta, mutta mulla ja Jonnalla meinasi päät räjähtää kun laskussa taas paine oli ihan kummallinen :o/

Ehdittiin just ja just rataantutustumiseen, tuomari oli hauska kun juoksi itse kellon kanssa radan läpi ja ohjasi koko ajan, sai aina kunnon aploodit :o)

Tuomari :o)

Sama matto kun kivikaudella Pipsan aikana PM:ssä siellä, hyvä pito. Pray kävi sairaan kuumana, yritti hyökätä kapeilla käytävillä muiden koirien kimppun...
*

Vippa P

*
Puomi oli kaksi kertaa ja loikkasi sen törkeästi molemmat kerrat, toisella kerralla ärähdin sille vielä ennen kontaktia joka normaalisti saa sen himmaamaan, nyt lisäsi kaasua :o/

Oli tarkoitus olla kisaamatta la, jotta revähtänyt lihas ei rasittuisi liikaa. Pakko oli nyt muuttaa suunnitelmaa ja tulla hyllyttämään puomilla seuraavana päivänä.

Pray on yhtä pimeä kun pe, loikkaa puomin - minä ärähdän ja laitan takaisin. Jatkan rataa mutta A:n jälkeen teen oman radan ja palaan puomille. Kontaktituomari häkeltyy ja laittaa käden tasaisella osuudella Prayn eteen estääkseen sitä jatkamasta, ottaa viime tingassa sen pois, Pray menee silti ja pysähtyy nyt nätisti.

Hyppis, hyvä rata mutta en pidä kääntökättä näkyvillä loppuun asti joten irtoaa kauniisti sivuesteelle :o/
*
Kuva Iris Kieme

Kääntökäsi näkyy koiralle...

Kuva Iris Kieme

...kääntökäsi ei näy...

Avajaisissa Pray riekkuu hulluna ja repii remmiä, muiden maiden koirien kävellen nätisti ohjaajien vieressä... En viitsi tapella, joten riekkukoot.

Kuva Iris Kieme

Eka rata on hyppis. Ihan mielenkiintoinen ja menee oikein hyvin, ehdin jopa ajatella että tämähän on kivaa :o) Tulen maaliin kivalla fiiliksellä, sitten Heidi sanoo että Ricokin kolautti viimeistä rimaa...selviää minulle että viimeinen rima on tippunut. Oli tippunut tosi myöhään, epäselväksi jää oliko korjattu Ricon jälkeen.

Pettymys ahdistaa, olisin niin halunnut onnistua edes yhdellä radalla :ó( Tiedän että kontaktiradat eivät tule toimimaan, vaikka osuisi kontakteille niin keskittyminen itse rataan on erittäin vaikea, kun ei ole hajuakaan mitä se tulee niillä tekemään...kontaktie jälkeinen elämä on aivan hukassa...

Älä lääpi... Kuva Iris Kieme
*

Toka rata. Loikkaa puomin kontaktin mutta ei saada virhettä, en ole siellä missä piti enkä tiedä missä seuraava este on...teen maailman nopeimman vastakäännöksen liian kaukan esteestä :-o Pray ei tajua lainkaan mitä tarkoitan ja pyörii siinä jotenkin, saan tilanteen pelastettua kuitenkin jotta ei vaan tule hyllyä. Sitten vielä viimeinen rima.

Vaikka Zen ja Rico hyllytti, eli ei joukkuetulosta, Suomi palkittiin pronssilla koska myös Norja oli ilman tulosta :-o

Kolmas rata joka lasketaan vaan yksilökisaan. Kontaktien jälkeen mennään aina hyppy ja sit vedetään väärään päähän putkea, P karkaa kaikilta (en tiedä saiko virheitä vai ei) A:n jälkeen yritän vekata (mitä en ikinä tee koska ne ei onnistu) ja menee tietty takaakiertoon, hyl. Sen jälkeen vielä totaalinen rakettikeinu...

Hymy on hyytynyt, lopullisestiko...
*

Onneksi Janita pelastaa elämäni surkeamman kisapäivän, ottamalla kaksoisvoiton Hippa-Leena Alligaattorilla ja Omiella. Hippa taas PM-kultaa!! Onnea Janita, you are simply the Best!

Ainoa hyvä minun kantilta matkalla oli että meillä oli sairaan hauskaa yhtenä iltana :o) Kiitos Jonnalle kun lähti följyyn ja Irikselle kuvaamisesta!

Ruotsalainen ystävä kysyi olenko tyytyväinen koiraan? Näin jälkeenpäin ajateltuna, tein virheen lähtemällä koko kisaan, kun ei ole voinut treenata (loukkaantumisen takia) kun pari kertaa MM-kisojen jälkeen eikä kisata lainkaan.

Pray meni kuitenkin kokoajan niin kuin ohjasin, eikä ollut sen vika että ei oltu treenattu kontaktejakaan, nyt tiedän että P ei ole koira jonka voi ottaa kaapista ulos kun huvittaa, ja olettaa että kaikki on ennallaan.

Vaikka emme iskukunnossa olleet, olin hyvin latautunut enkä kuitenkaan voinut kuvitella että olisin NOIN totaalisen surkea. Luulin oikeasti että selviäisimme kunnialla treenaamattakin. Kestän epäonnistumisia ja lipsahduksia, mutta pelkkä kestosurkeus on vaan liikaa :o(

Jukka Pätynen päivitti jotain sivuja katsomossa, kehoitin kirjoittamaan että "Lehtiön olisi kannattanut pysyä lampolassa", en tiedä kirjoittiko... No onneksi ei tule ASB:tä, niin ei tarvi lukea sieltä viiltävää analyysiä huonoudestaan ;o)
*

Sporttikoira Pray

Lampaiden syysmajoitus

2010-11-10T10:14:00.021+02:00

En ole oikeastaan enää treenannut, liian pimeä kun tulee töistä kotiin. Viime vkl aloitin pillikäskyjen sisäänajamisen suunnille. Molemmille oli helpompi sulattaa oikea, vasen (kaks lyhyttä terävää) muistuttaa ehkä liikaa "maahan"-vihellyksen alkua... Sitten kun vielä muistaisi itsekin mikä oli mikä....olis vähän helpompaa koirallekin oppia :-o Harmittaa että ei ehdi niitä enää treenaamaan :o/
Rhy sai myös vähän kävellä kohti lampaita, on raukka niin tosissaan :o) Nyt tarjoaa maahan menoa kun lampaat päätyvät nurkkaan....toivon että ei ole liikaa silmää...

Rhy 4kk, vielä lentävät tädit joukossa

Kun ajaa niin fokusoi etummaisiin uuhiin (ovat kaikki tahmeita), ei piittaa laisinkaan niistä viimeisistä...välillä en ole varma yrittääkö ajaa niitä ekoja vai valuuko flankille...

Harjoitellaan myös paimentamisen lopettamista, ei ole pikkumiehen mieleen..

Samun taiteellinen näkökulma

Laitumella voi tehdä vaikka mitä..

*
Viime viikolla tuli puhelinsoitto eläinlääkäriltä (kunnan?), oli saanut muutaman valituksen ihmisiltä kun heidän mielestä lampaat palelevat varmaan jo...ensimmäinen soitto oli tullut jo syyskuussa...

Noin kuukausi sitten Jounin porukka on pystyttänyt lampaille "bilemajan" johon on nyt lisätty pressut sivuille. On tosihyvin kiinnitetty ison puun alle metsän reunaan.

Siellä on myös heinäseimi (?), mineraalikivi sekä vesiastia. Vesi pysyy toivon mukaan jäätymättä pari viikkoa, kun sinne lisätään aina kuumaa vettä ja astia on heinän/lannan päällä. Vietyäni sinne vielä olkia, sopisi vaikka Jesuksen syntyä uudelleen tähän seimeen ;o)

Reilun parin viikon päästä lampaat viedään kuitenkin pois, osa menee talvilomalle ja osa viimeiselle matkalle vehreimmille niityille.

Bilemaja :o)

Viime viikolla kävi myös toimittaja Sipoon Sanomista tekemässä jutun lampaista, otti paljon kuvia ja oli oikein innostunut kun lampailla oli niin hyvät oltavat :o)

Mitähän huolestuneet soittajat sanoisivat ao näöstä ;o) Kuva on Walesista.

Foto by Angie Driscoll

*

Alla vielä haikeita muistoja kesästä Rönnäsissä...

Jessica, Zilla, Anttu, Samu ja Marlo tulossa laitumelta

Jessica, Marlo ja Grim

*
Lehmiä juottamassa

*
Grim suunnitelee virkavapaata apteekkarin hommista...

Rhy työharjoittelussa

2010-11-08T08:33:00.010+02:00

Lauantaina Iriksen kanssa Sportti-koirahallilla näyttämässä Praylle agilityesteitä, enää vajaa pari viikkoa PM-kisoihin, joten jo oli aika voisi ehkä sanoa...
Irkku ja Tarmolainen kehittyneet huimasti :o)
Sunnuntaina Jessican ja Samun kanssa Rönnäsiin. Koska tarhat ovat sunnuntaisin kiinni, Rhy pääsi työharjoitteluun jotta ei puuhastelisi niin paljoa kotona... Kamalaa laatua nämä kännykuvat varsinkin hämärässä, mutta saa niistä nyt vähän selvää.
*

*
Rhyn tehtäviin kuuluin pitää lampaita paikoillaan kun Jessica kuivitti ja siirtää ne sitten toiseen nurkaan. Rhyyppy oli kyllä hihnassa, koska pieni mies oli aika innoissaan tästä tehtävästä ;o) Lampaat olivat aika ihmeissään kun on olemukseltaan niin erilainen kuin Duke, sanotaan että aika vauhdilla liikkuivat laidat kolisten pois alta :-o
*

*

*

*

*
Töiden jälkeen syömään isännän tekemää lasagnea. Wippe otti heti Samun kaverikseen kun tytöt oli poissa ja seurasi sitä vessaan ja joka paikkaan :o)
*

*
Illalla Mauku joutui parturiin :o)

Ethän inhimmillistä koiriasi...

2010-11-02T15:19:00.009+02:00

Grim on ammatiltaan apteekkari, tähän ammattiin päätyi Janitan ja Jaakon ehdotuksesta, ei saa hosua ja pitää olla äärettömän tarkka kaikessa mitä tekee. Viisas ilme silmälasit nenällä.
*

Foto by Iris Kieme
*

Vapaa-ajallaan hän hoitaa kanojaan ja harrastaa telinevoimistelua ihan tosissaan, tavoitteet korkealla vaikka fysiikka ei ihan sitä sallisi...

Grim telinevoimistelussa

Foro by Iris Kieme

*
Grim lukee mieluiten Agatha Christien dekkareita, niissä saa käyttää aivojaan eikä esiinny väkivaltaa sekä käyttäydytään asiallisesti.

Ainoa pahe on ahmiminen, työkaverit ovat oppineet lukitsemaan kaappinsa eikä mitään eväitä voi jättää esille, muuten apteekkari korjaa ne parempaan talteen alta aikaykiskön.

Tarkkana ja tunnollisena hän ylirasitti itsensä ja on tällä hetkellä kuntoutuksessa.

Sin on sisäkkönä suuressa kartanossa. Sinikan vastuulla on myös pitää linnan kaikkia työntekijöitä silmällä, tässä hänen hermot kestävät hyvin ja hoitaa kaikki työpisteisiin sitkeästi ja rauhallisesti. Sin on suloinen ja pukeutuu aina moitteettomasti sekä söpöilee hymyillen kaikille vieraille kun isäntäväki on lähellä.

*

Foto by Iris Kieme
*
Kun isäntäväki on poissa, Sin varastaa talon ruokailuhopeat ja vahtii niitä tarkasti. Sin ei myöskään haluaisi päästää ketään vieraita sisälle ja nipistää ikävästi niitä jotka silti yrittävät, kun isäntäväki ei näe :-o

*

*
Hän on aika jääräpäinen ja tekee asiat omalla tavallaan, jos tästä huomautetaan Sin ilmoittaa että sitten voitte ihan itse hoitaa hommat, nakkelee niskojaan ja lähte hame heiluen pois.

Sin on kova flirttailemaan ja hänellä on monta poikaystävää, hänen mielestä kaikkien tulee ihailla häntä. Sitten kun pojat innostuvat, Sin ilmoittaa että höpsis höpsis, näpit irti!

*

*
Vapaa-ajallaan Sin hoitaa ja vahtii gerbiilejään, joskus hän käy myös telinevoimistelussa ystävänsä Grimin kanssa.

Sin lukee mieluiten Harlekin kirjoja missä prinsessa saa prinssin (Sin on tietty se prinsessa) eikä mitään väkivaltaista tapahdu.
*

Pray on vielä ammattikoulussa, hän on hoikka lyhyttukkainen atleettinen poikatyttö, joka ei pahemmin ulkonäöstään huolehdi puhumattakaan siitä että muistaisi ajella kainalokarvojaan...

Pray inhoaa siivoamista ja hänen mielestä se tulisi kieltää lailla, pölynimurit on kiellettyjä hänen kodissaan.

Hän pelaa poikien jalkapallo- ja lätkäjoukkueessa, on varsin peloton ja kova taklaamaan.

Foto by Iris Kieme

*
Pray on temperamenttinen mutta reilu, ei pysty valehtelemaan tunteistaan, hänestä näkee aina onko iloinen- vihainen tai pelokas.

Praylla on myös jonkunlaisia mielenterveyesongelmia, mutta rakastaa silti kaikkia ihmisiä ja on aina iloinen jos häntä ei uhata tai muuten vaan pelota...

Iltatyössä hän on portsarina lähiöpubissa. Ovella nuoret kovikset joskus yrittävät ohi jonon, heidät Pray ottaa kauluksesta kiinni ja palauttaa sinne mihin kuuluvat. Yleensä hänen ilme"make my day", on sen verran vakuuttava että kaikki sujuu niin kuin pitää. Vanhoja uhittelevia juoppoja hän poistaa kyllästyneenä pubista niskapersotteella. Jos aikaa jää hän käy joskus ystäviensä kanssa telinevoimistelussa.

Pray lukee mieluiten yliluonnollisia scifikirjoja.
*

*
Rhy on vielä lastentarhassa, hän muutti tänne Walesista eikä ihan osaa vielä suomea. Hän on aika kiltti mutta lähtee välillä omille teilleen ja unohtaa ilmoittaa missä on, tulee kuitenkin useimmiten kun huudetaan. Hän inhoa autoilua ja yrittää vältellä tätä.
*

Foto by Johanna Rissanen
*

Rhyn esikuva on Pray. Aina kun mahdollista Rhy yrittää karata pubiin missä kaikki jännä tapahtuu, voih kun joskus saisi tulla vartoimaan ja ohjaamaan asiakkaita omille paikoilleen niin kuin Pray tekee.

Hän ihailee myös voimistelijoita, häntä ei vielä siihen olla päästetty nuoren ikänsä johdosta. Harmistuksensa hän ilmaisee huutamalla laidoilta "minäkin haluan, minkäin osaaaaan".....

Välillä Rhy pääsee kapunkiin sijaisperheeseen, siellä Tauno the King opettaa Rhyylle tärkeitä taitoja joita miehen on osattava.

*

Kuva Johanna Rissanen
*

Myytäti on kiva vaikka ei kovi helpolla lähde leikkiin mukaan. Tane opastaa takaa, "ota kiinni vaan ja kaada se"!

Foto by Johanna Rissanen

Rhy ei vielä osaa lukea mutta katselee sarjakuvien kuvia ja sen jälkeen silppua ne.

Marlo on sairaseläkkeelle jäänyt sisustussuunnittelija, joka nuoruudessaan harrasti myös telinevoimistelua SM-tasolla. Marlolla on myös oma taidegalleria, jossa saa raivokohtauksia ja kiljuu täysillä jos joku sotkee tai tulee yllättäen kutsumatta sisään.

Marlo pukeutuu aina viimeisen trendin mukaisesti ja on erittäin tarkka tavaroistaan. Tärkeintä hänen elämässä on hänen äitinsä, Marlo ei voi kuvitella elävänsä ilman äitiään ja vaipuu syvään masennukseen jos tämä matkustaa jonnekin
*

Foto by Iris Kieme

*
Marlo lukee paljon sisustus sekä trendilehtiä.

Näin meillä :o)

SPKY:n perusrata

2010-11-01T11:01:00.019+02:00

Pääsy SPKY:n perusradoille ei ole ollut ihan helppoa, joten päätin yrittää järjestää sellaisen itse.

Muutaman puhelinsoiton jälkeen asia oli selvä. Samuli antaisi lampaat ja laitumen käyttöön, Nilla Salonen ja Pirjo Koivu lupautuivat tuomareiksi, lauantaina ajettaisiin perusrataa Rönnäsissä :o)

Perjantai-iltana vietiin Samulin kanssa traktorilla kaikki elementit (josta tehdään varikot ja häkki pellolle). Oli jo pimeä mutta rakensimme alustavasti varikon valmiiksi. Samuli siirsi muutaman baalin näköesteeksi.

Lauantaina porukka rupesi valumaan 11-maissa ja tuomarit kertoivat miten päin halusivat radan. Vähän tihutti ja tuuli mutta pahempaakin ollan nähty. Kamerasta tietty loppui patterit, kännykällä sitten muutama pimeä kuva

Sin oli ensimmäinen koira. Eka kerta kun lähetän kisa/koetilanteessa vasemmalle, nyt oli kuitenkin hyvä tehdän niin, kun veto varikolle oli kova ja lampaat hyvin liikkuvia tätejä joita ei ole paljoa paimennettu varsinkaan pienessä porukassa.

Sin löi jopa yli vasemmalle ?(hjyvä hjyvä), kuljteus ohjaajalle siksak, tolpan kierto ok. Sitten unohdin että tässä tehdään kaikki peruskuljetuksena ja aloitin poispäinajolla, argh. Ekasta portista menivät ohi, sitten vaihdoin peruskuljetukseen. Tokasta portista kaikki läpi, tämän jälkeen "vapaa kuljetus" tuomareiden ohjeiden mukaan, meni hyvin.

Lampaan kiinniotto ei onnistunut, sauva liian lyhyt eikä tulleet tarpeeksi lähelle (eivät ole lainkaan kesyjä), pari kertaa olin saamassa otteen mutta lipesi.

Tässä katsotaan kuitenkin koiran kykyä pitää lauma kasassa itsenäisesti kun pyydystetään yhtä lammasta ja se oli ihan ok, vähän tahmea kun ollaan harjoiteltu jakoja, jossa taas pitää maata paikallaan kunnes muuta sanotaan...

Perusradan häkki on vähän erilainen, alkuosa 2x2m kuja jonka jälkeen avautuu tavalliseksi häkiksi. Häkitys oli täysi femma. Koira lampaiden taakse, siinä yksi uuhi vähän polki mutta ei sen kummempaa. Ulos häkistä ja enää poispäinajo, tästä saatiin myös täysi 5 :o)

Pray lähti toiseksi viimeisenä, samat lampaat jotka olivat olleet Magdalla.

Hyvä kaari mutta jostain syystä huusin (ei ollut pilliä mukana) liian aikaisin sen maahan ja se meni :-o (vihellys on pidempi joten johtui ehkä siitä). Nosto ok, tolpan kierto ja kuljetus hyvä, pidin Prayn kaukana ja menivät kaikista porteista läpi, tosi suorat linjat.

Vapaassa kuljetuksessa jouduin aika paljon murisemaan jotta ei puskisi kevyitä lampaita ylitseni.

Nyt oli pidempi sauva ja kiinniottokin sujui mainiosti, Pray pitää täydellisesti ja itsenäisesti muita lampaita kun"ei kykene" makaamaan paikallaan kun lampaat liikkuvat.

Häkityksessä joutui tekemään töitä, ohjaajan kuuluu olla passiivinen ja koiran tehtävä työ. Ekaa kertaa sain Pray ottamaan askeleen kerralla, kaikki paitsi yksi menivät nätisti sisään.

Yksi täti kääntyi häkin suulla ja kieltäytyi liikkumasta, Pray painosti askeleen kerralla (ennen tätä annoimme sille aikaa mutta ei auttanut)...yhtäkkiä täti päätti rynnätä rakin yli karkuun, rakki ei tätä sulattanut ja syöksyi tädin villakaulukseen kiinni, roikkui jonkun metrin ja siiten ote irtosi. Jaaha ajattelin, se oli sit siinä, kysyin jatkanko vai mitä teen..sanottiin että yritä nyt vaan saada vielä se yksi sinne.

Ihmeen helposti meni nyt sisään ja muut pysyivät sisällä vaikka P koukkasi sen hakemaassa häkin takaa. Pray sisään ja lampaiden taaksen makaamaan (ihme ja kumma ihan rauhassa), uuhet olivat siirtymässä nätisti ränniin portin luo. Yhtäkkiä yksi täti otti vauhtia ja syöksyi takaisin puskemaan maassa makavaan Prayta :-o P puri sitten tätäkin tätiä (vai olikohan sama) turpaan... täti perääntyi muiden joukkoon ja Pray makasi edelleen samassa paikassa. Sitten saatiin ottaa uuhet ulos, huh huh olipa häkitys :-o

Tämän jälkeen vielä poispäinajoosuus. Nyt ei sitten enää ottanut yhtään maahanmenokäskyä ja oli todella laaja flankeissaan, saatiin kuitenkin yksi piste tästä.

Luulin että Pray hylättiin, mutta molemmat pääsivät läpi samoilla pisteillä 75p/100 :o)

Tuomarit sanoivat että P toimi niin kuin työtilanteessa pitä, oli ollut rohkea ja itsevarma. Luulen että oli silti ollut aika "jobbigt" sille, näkyi sitten niin että maahanmenokäskyt eivät menneet läpi lainkaan ja rupesi ottamaan kovasti etäisyyttä.

Ennen kun Pray näykki, oli jotenkin kovin hermostunut ja tämä tapahtui ahtaissa nostoissa. Häkityksessä näytti uhittelevan uuhen edessä sillee "make my day:lta" (Joskilta lainattu kun kuvasi omaa koiraa :o) , sitten häkin sisällä näytti vaan kyllästyneeltä kun puri, muistutti ostarin kokenutta vartijaa joka poistaa häirikköjuoppoja ostarilta ;o)

Oikeasti lampaat ovat tosi hyviä ja kevyeitä liikuttaa, reagoivat koiraan niin kuin pitää! Pray vaan painostaa aika kovaa ja yksi täti sitten kypsyi..

Sitten kahvittelmaan Helin buffaan ja korjaamaan elementtejä ja portteja pois.

Suurkiitokset Samulille sekä tuomareille Nillalle ja Pirjolle. Tästä on hyvä jatkaa, ehkä nähdään vielä kisoja ensi kesänä Rönnääsissä :o)

Ostin muuten ihanat lämpimät Muck Bootsit BudgetSportista 69€, ei tarvi kastua eikä palella. Ihanat jalkaan :o)

*

Rhy karkaa tänne jos pääsee

Paimennuspähkäilyä

2010-10-12T07:52:00.015+03:00

Kamala kiirus ollut agilityn takia, paimennustreenit jäänyt ihan tyystin. Olin kuitenkin ilmoittautunut SBCAK:n epävirallisiin mestaruuskisojen radoille kisan ulkopuolisena, luokkajako niin että kumpikaan ei päässyt kisamaan, Sin liian vanha kakkoseen ja P ei todellakaan valmis kakkoseen. Ykkönen järkättiin vaan epävirallisena harjoituskisana, mutta sekin parempi kun ei mitään :o)

Eli Sin ilmoitettu kakkoseen (?!) ja Pray treenikisan ykköseen. Pari viikkoa ennen kisa siirrettiin yksi lauma uudelle lohkolle. Siellä treenasin molemmilla vähän, laumat toki isoja joten virheet eivät näy niin hyvin. Esim Prayn maahanmenossa olen ottanut sitä niin kovasti kun en saa sitä ymmärtämään vaihtokauppaa, nyt siis katsoo aivan liikaa mua...
*
Lotan ja Helin pikkukisu

Kun Pray ei ottanut sisäflankkeja, laitoin vaan maahan ja kävelin luo vaikka lampaat valuivat mihin valuivat. Kun lopetimme huomasin että portti oli auki, kysyin kauhuissani onko koko ajan ollut auki koska tein Praylla poispäinajoa aika läheltä sitä, oli kuulemma ollut :-o
Jiisus, mitä jos olisi ottanut hatkat...no onhan sulla kaksi koiraa hymyilee Samuli :o) Niin....yksi joka jaagaisi ne pitkin tietä Isnäsiin ja toinen joka yrittäisi kiertää ja pysäyttää metsän kautta, jotta ei olisi epäkohteilias lampaille ;o)
*
Miksi toi makaa juoma-astiassa?

*
Hei siirry, mulla on jano

*
Pray luovutti ja Sin kylpee, noin 10 cm vettä...

La ennen kisoja kävin vielä Samulin luona, kun työt oltiin tehty vietiin yksi asututusporukka takaisin laitumelle, sillä tein Sinikalla vähän poispäinajoa"tolpalta" sekä yritin jakoa. Samulin lampaat ovat ihanan kevyet, ilman että juoksisivat hysteerisesti, riittää kun Sin ajaa ja tyyrää mun käskyjen mukaan :o) Hankin paidan, kyllä se Rönnäsissä osaa ;o)

Sitten olikin jo aika hämärää, mutta halusin yrittää jakoa jos pääsisin sinne asti kisoissa. Lampaita oli paljon joten olisi pitänyt olla helppoa. Jako onnnistuikin mutta ei saatu pidettyä laumaa kun otin vahingossa väärän, laittoivat stopin päälle ja menivät selkäni takaa toisen lauman luo kun oli toinen koira liian lähellä.
Yritin uudelleen muutaman kerran, Sin oli ihan puhki ja olisi pitänyt lopettaa... Kun vihdoin sain Sinikan tulemaan pari kertaa väliin, lampaat juoksivat sen yli ja lopulta Sinikka sanoi taas sopparin irti ja jolkotti menemään pois pellolta :o/ Sain sen takaisin ja tehtiin pikkupätkä poispäinajoa. Kovin hyvin ei siis treeni loppunut...

Sunnuntain kisoissa oli Bobby Dalziel tuomarina. Paikan päällä huomasin kauhukseni etta haku on 200m :-o Sin ei ole ikinä tehtnyt niin pitkää, välillä tuntuu että 100m on sille liikaa... Kolmosluokassa kaikki koirat eivät saaneet lampaita nostettua...tai sitten purivat pariin otteeseen.... Epäilin todellakin miten meidän pikku hiirulaisen käivisi...

Sin teki ihme ja kumma hyvän kaaren, hidasteli ja rupesi fiilistelemään jo puoli kahdessa, tästä ei rokotettu kun 1p koska lampaat nousivat suoraan
Hirveä härdelli tolpan kierrossa kun tomerat tädit olivat päättäneet juosta varikolle, haettiin takaisin pariin otteeseen ainakin, ennen kun päästiin poispäinajoon. Se meni suht ok kait, tai sanotaan että päästiin rata ympäri kovalla työllä.
Lampaat pysähtyivät kun koira vähänkin himmasi ja sitten lähti täysillä kun koira tuli ihan vähän lähemmäs, eli tosi knyckig vallning.

Häkillä yritettiin jonkun aikaa, Sin sai pidettyä aukolla mutta eivät vaan menneet, keskeytin sitten kun koira oli ihan puhki, eli jakoon asti ei päästy.
Bobby sanoi että sen näki kuulemma heti että olivat päättäneet että eivät häkkiin mene, sitten kun tuo ei pure tai edes näytä siltä että voisi, niin siinä seistiin :o/ Tuomarikommentit olivat jotain; rauhallinen ohjaus ja kiva nähdä ohjaajaa joka auttaa koiraa. Minä, rauhallinen :-o

Sitten Pray. Hakukaarelle lähti yli 90astetta sivulle, kiersi häkin takaa joka oli sivusuunnaassa joitain kymmeniä metrejä :-o Pussi oli hyvä ja 1p meni tästä kaaren alkuväljyydestä. Nosto ensin hyvä koska meni vihellyksestä heti maahan :o)
Sitten ei tajunnut ja lähti viemään laumaa tolppatyypille (Micolle), loppujen lopuksi tajusi että kuuluu tuoda minulle, tästä meni jo 10p. Tolppatyypin kanssa harjoiteltu aivan liian vähän. Kuljetus ohjaajalle oli varmaan banaani, mutta otti mun suuntakäskyt aika ok :o)

Poispäinajosta ei voi puhua, koska lampaat vaan juoksivat ja Pray oli sivussa pitäen niitä pellolla. Toinen ja kolmas kuljetuspätkä olivat ehkä parempia vaikka puskee aivan liikaa, eikä ajattele taaksepäin maahanmenossa.
Lampaat yrittivät karkuun mutta P ei kyllä ketään päästä (hampaistaan). Puolessa välissä olin kääntämässä selkää kun meni ihan ok, samantien kun otin pois peukalon sen silmästä, se pyräytti lampaat mutta ei purrut onneksi (vielä).
Häkillä tsempattiin kovasti ja saatiin ne sinne, koira sisään ja lampaiden taakse. Meni aivan lian suoraan eikä ajatellut ulospäin lainkaan, näykkäs yhtä lammasta jalkaan kun ei siirtynyt lainkaan, mutta lammas just ja just nosti jalkaa...

Sai mennä toisen kierroksen jos halusi ja rahaa riitti, päätin mennä vielä Praylla kun eka nosto meni pieleen. Nyt nosto ok muuten melko samanlainen rata, ehkä vielä vauhdikkaampi :-o

Eipä siis paljoa pisteitä tullut kummallekaan koiralle, mutta olin silti suht tyytyväinen. Sin haki 200 metristä ja sai tädit nostettua. Pray teki kaksi tosi hyvää hakukaarta ja ymmärsi tokalla kierroksella tuoda heti minulle.

Sinikalla voi siis startata kakkosessa, jakoja pitäisi vielä opetella.

Praylla vielä paaaaljon töitä. En ole saanut sitä ymmärtämään vaihtokauppaa maahanmenossa, siten olen varmaan ottanut sitä liian kovaa jotta menisi maahan kun siinä ei sen mielestä ole mitään järkeä. Lopputulos on siis se että ei meinaa mennä tai pomppaa heti ylös, sekä katsoo minua aivan liikaa, sama sisäflankeissa, arghhh.

Ollaan mietitty miksi sillä on niin vaikea sisäistää joitain juttuja. Kun paimentaa vapaasti "tryckiä" riittää, sitten kun ohjaaja laittaa painetta ei enää ajattele vaan tottelee pakosta mutta lopettaa paimentamisen, eli onko liian pieni paimennusvietti sittenkin? Ei siis lähde pois fyysisesti, mutta henkisesti ei ole vastaaottavainen enää.
Tuntuu että on niin jännittynyt että ei vaan kykene sisäistämään asioita, sitten menee riitelyksi kun vauhtia kuitenkin riittää :o/
Nyt täytyy miettiä jaksaako vai haluaako hakata päätä enää seinään, olisko parempi antaa sen vaan olla agilitykoira... No, nyt tulee pakosti pian tauko talven yli, katsoo sitten keväällä onko kyspynyt.

Heiluttiin, leiuttiin ja kaaduttiin

2010-10-11T16:13:00.052+03:00

Varoitus! Teksti sisältää itsesääliä sekä ylpeilyä, joka voi olla haitallista myös tervejärkisille aikuisille

Tiistaina 28.09 aamulla kohti lentokenttää. Jännitti aika kovasti laittaa VippaP ruumaan, onneksi on viihtynyt lentoboxissa kotona viimeiset viikot joten se oli tuttu paikka. Check-innissä huomasin että lompakko jäi autoon...ja Jessica oli jo kurvannut pois :-o

J ei ensin vastannut puhelimeen, sain kuitenkin kiinni ja toi sen takaisin kentälle :o) Loppujen lopuksi Tiia Tomera sai lapset (Anja ja Janne K:n) koneeseen ;o)
Lento meni hyvin mutta laskussa sattui aivan kamalasti otsaan ja silmien taakse, helpotti laskun jälkeen ja jäljelle jäi vaan hedari :o/
*

Pray lentoboxissa koneen takana

Laukut saatiin aika nopeasti mutta Prayta saatiin sitten odottaa kauemmin. Loppujen lopuksi rullaattiin sisään, istui siinä aivan rauhassa ja venytteli kovasti kun pääsi ulos :o) Jerkko Joka toiveen täyttäjä oli vastassa ja toimitti meidät turvallisesti saksan motaria pitkin hotellille. Hotelli oli viihtyisä isoilla huoneilla, lenkkeilymaastot mahtavat ja mikä parasta niin halli sijaitsi vain n 400m päässä :o)

Hotelli

Lähdin melkein heti lenkille Prayn kanssa, löysin hallin ja menin sisään kurkistamaan. Isohan se oli, mutta kylmä :o/ myös tallikomplexi mieletön mutta ne myös jääkylmät... Tässä vaiheessa kiitin luojaa sekä Suomen maajoukkueenjohtajia siitä että olivat saneet varattua hotellin niin läheltä.

Illalla mentiin syömään ja jäimme vielä vähäksi aikaa istumaan Anun ja muutaman muun joukkuejäsenen kanssa. Seuraan liittyivät vielä joukkueen johtajat Harri the Henkivartija, Tiia Tomera ja Jerkko Joka toiveen täyttäjä :o)

Keskiviikkona oli epävirallinen treenipäivä. Pray oli varsin lentävällä tuulella, putkista paahtoi suoraan eteen putkijarruista ja huudoista huolimatta, pomppi kuin superpallo kaikki esteet mitkä näki. Harri yritti lohduttaa että, ehkä mun ääni vaan häviää jonnekin...hm, koirauus ei edes vilkaissut minuun päin, lopputreeni olikin sitten tässä tässä esteiden ohi.

Pohja oli joku kovaksi tampattu hiekkasekoitus...en ihan päässyt siinä sinuiksi/löytänyt rytmiä mutta piti hyvin.

Päivällä mentiin Ambergiin shoppailemaan, ostin talvitakin 29 eurolla ja käytiin Anun kanssa olueilla (onneksi ei olla Ruotsin joukkeessa ;o)

Cirkusponi Ambergissa

Illalla tuli sitten Janita, Elina ja Omie :o)

Suomen maxijoukkue 2010

Foto Tero Mesiranta

Torstaina viralliset treenit. Aikaa oli vähän niin kuin aina, mutta sain testattua mitä halusin. Minä ja Anu menimme sen jälkeen vain läheiseen kylään, syötiin siellä jädet ja kävelimme (!) takasin hotelille hallin kautta.
Illalla tuli Jessica Marien, Markon ja Mikon kyydillä lentikentältä, kiitos lapseni kyytsäämisestä :o)

Perjantaina aikaisin ylös avajaisiin, Elinan huoneen kautta joka maalasi meille hienot Suomen liput poskiin, tässä Elinalle uusi ura jos meinaa murtaa lisää luita ;o)

Avajaisiin ei onneksi tarvinnut ottaa koiria mukaan. Vuonna keppi ja kivi kun viimeeksi olin MM-joukkueessa Mintun kanssa, nieleskelin palaa pois kurkusta jo tässä vaiheessa :o) Nyt oli myös ihan siistiä, nysse alkaa :o)

Avajaiset

Foto Koirakuvat Jukka Pätynen

Eka rata oli Sabinen hyppis. 5-6 esteen väli oli 10m, jotkut joukkueenjohtajat olivat protestoineet mutta ei auttanut. En löytänyt missään vaiheessa ilman koiraa edes nro 6:sta, päädyin sitten kuljetus/peruuttamiseen, vaikka ei tuntunut hyvältä. Kokeilin kerran toiselta puolelta päällejuoksuna, silloin oli putkihylkäys vaarana...koska oli lentänyt niin pahasti ke-treeneissä päädyin kökköön mutta niin kuin luuliin turvallisempaan vaihtoehtoon...
Itse ei juurikaan jännittänyt, heilutin jopa Suomen katsomolle :o) P ei piitannut metelistä mutta ei ehkä ihan tajunnut että olitiin menossa radalle kun ei ehtinyt nähdä ketään ennen meitä.

Ratapiirros netissä on ihan vino, sitä pitäisi levittää jotta mittasuhteet täsmää. 5-6 väli hirmu pitkä ja putki taas tosi lähellä niitä.

Kun kaikki on vielä mahdollista...

Foto Juha Lehtikangas

Lähdössä hymyilytti vielä

Tokan hypyn jälkeen katsoi putkea mutta sain mukaan (on välillä hyllyttänyt kun on karannut selän taakse niihin, eikä tullut valssiin), sydän kävi kuitenkin kurkussa ja 5 este tuli liian nopeasti eteen, liikkeellelähtö aivan liian myöhään, peruutin ja peruutin ja yritin pitää koiraa kädessä putken ohi oikealle hypylle...kun käännyin niin este ei edelleenkään ollut siellä missä piti, P väärälle puolelle kun ei muuta voinut, HYL.
http://www.youtube.com/watch?v=MlEqzVaf8q8&feature=player_profilepage
Voi elämän elämä, meinasin lopettaa mutta muistin että täällä jatketaan. En ole aiemmin hyllyttänyt joukkuearvokisoissa, ihan kamalaa :ó( Varsinkin kun rakas ystävä on samassa joukkueessa, jonka kanssa olisi ollut niin siistiä ottaa mitali. Pyysin anteeksi joukkuekavereilta, olivat ihania eivätkä lyöneet lyötyä, sanoivat että ei haittaa...
Heidi ja Rico tekivät nollan, Janita ja Omiella rima. Fiilis oli surkea, eka joukkue-eka lähtijä, olinpa tosi hieno avaaja MM-kisoille :o/

Aikoinaan kun toinen joukkuekaveri hyllytti arvokisoissa, muistin miten hienosti hän sen otti. Ajattelin itse että vaipuisin itse samassa tilanteessa kamalaan synkkyyteen ja ruoskisin itseäni armottomasti.

Nyt tajusin, ehkä hän sen tekikin, ei vaan kuormittanut meitä muita millään marttyyrijutuilla. Sitten tosiasia on kyllä niin että on pakko pystyä nollaamaan, edellisen radan fiilis vaikuttaa helposti seuraavaan suoritukseen.

Eli ei muuta kun pellolle itkemään muutaman minuutin, sitten suupielet ylöspäin ja takaisin hallille. Yrittäisin edes olla hyvätuulinen luuseri :-o

*
Iltapäivällä Nallen joukkue agirata. Peruskamaa, vähän inhoittava käännös lopussa mutta muuten tosi helppo. Oli tarkoitus pysäyttää Pray kontakteilla, juu ei sit tosiaan pysähtynyt :-o Keinun jälkeen en ollut siellä missä piti joten koira kysyy ja tiputtaa okserin, muuten ihan hyvä rata. Heidi ja Ricio hyllytti ja Janita ja Omiella rima. Ruotsi voitti kultaa, Heejja Sverige!

http://www.youtube.com/watch?v=acaKFpwdbFw&feature=related
*

Joukkue agilityrata

Foto tero Mesiranta

Lauantaina oli Elinan maalattu lippu toisessa poskessa ja ihanasti kirjoitettu Pray toisessa :o) Nyt oli vuorossa Nallen yksilöhyppis. Rata vakutti ihan mukavalta, haasteita oli mutta ei mikään kökkö.

Alku oli samantyypinen kun muilla radoilla oli ollut, jonkun näköinen ynmpyrä ennen kun päästään vauhtiin. Ensin tuli jonkun asteinen päätöksentekoahdistus, kun emme ole hyviä niistosokkareissa, äkkiä tuntui kuitenkin hyvältä ja sen jälkeen päällejuoksu joista pidän.
Katsoin muutaman koiran ja sitten menin ulos Prayn kanssa. Muutama koira ennen vuoroaan sai tehdä hyppyjä toisessa hallissa, en ehtinyt tehdä kun muutaman niin huudettiin jo " only 2 seconds"... sitten Harri the henkivartija tulikin noutamaan.
Olin etukäteen toivonut että ei vaan itävaltalainen tai sksalainen menisi ennen meitä, istuivat päädyssä lähdön ja odottamispaikan takana ja pitivät aivan järjetöntä meteliä, huutoa, räikkiä, torvia, lehmänkelloja yms, hyvä että kuuli omat ajatuksensa. Ennen meitä lähti tietty itävaltalainen...
*

Olipa taas jännää miten en jännittänyt lainkaan, hirvee hinku vaan päästä radalle :o) Kun oli meidän vuoro mennä boxiin, annoin Prayn tarkkailla edellä olevaa vapaana, kun itse kävin rataa mielessäni läpi. Hv (henkivartija) Harri oli kuulemma ollut tuskastuneen näköinen Prayn riekkuessa pienen aidan takana...pidin sitä kyllä silmällä ja tiesin missä hilluu :o)
Itävaltalainen maaliin ja järjetön meteli, annoin Prayn repiä hihnassa eikä ollut moksiskaan.
Pray istumaan ja eikun menox; en ihan päässyt rytmiin kun P hyppäs tokan hypyn ristiin-odotin (uskomatonta) ja tönäisy että ei tule väärälle puolelle ja sit tossua toisen eteen-okserin jälkeen hukkasin hetkeksi hypyn, pidin kuitenkin kääntökädessä koska muuri oli tosi lähellä ja P sai aika hyvän linjan-taas päällejuoksu ja putkeen-siitä ennakoivalla valssilla ja törkkäisy kepeille, jätin pujottelmaan yksin - taas ennakoiva valssi ja ynmpyrä (jonka hyppää ristiin) - pituuden jälkeen kompastelee vähäsen - ennakoiva valssi jolla kääntyy täydellisesti- muuri ja maaliin! Yes yes yes, me tehtiin nolla!
Tunne on niin koukuttava, on just sitä minkä takia kilpailen agilitya kisasta toiseen, vuodesta vuoteen, jotta saisi uudelleen kokea juuri tämän mielettömän onnistumisen riemun tunteen!Kaikki (melkein) natsaa ja ymmärrämme toisiamme täysin, ihan sama sillä hetkellä vaikka aika olisi ollut mikä :o) Jiiz vad jag älskar denna lilla hund <3

Tiia halaa ja kiljuu että rata oli superhyvä ja aika tosi nopea, joo joo, joukkujohtajan kuuluu kait sanoa niin...en ihan kuitenkaan uskonut.

Janita ja Omie tekivät myös (tietty :o) nollan, erona vain joku kymmenysosa <3

http://www.youtube.com/watch?v=ciGLkIgTFc0

Oli hämmentävää mutta kivaa, kun niin moni (tuntemattomatkin) tulivat jälkeenpäin kehumaan rataamme :o) Ihan satana en osannut ottaa siitä iloa irti, kun takaraivossa pieni ääni kuiski että oli varmaan kellottamisessa sattunut moka...pian kuulutettais että "we are very sorry but numeber 39 was 2sec slower...".

Loppukoiria takakatsomossa katsomassa Liuhtojen, Jessican ja Prayn kanssa, aloin ymmärtämään että lähtisimme aivan loppupäästä sunnuntaina finaaliin...

Pieni isokorvainen sekopäinen koirani, jonka kasvattaja arveli että ei selviä hengissä kun on niin pieni ja heikko sekä muiden silmätikkuna...istuu vieressäni korkealla ja katsoo tarkkana muiden koirien menoa, nyt purkautui viimein jännitys (jota en edes ollut aiemmin tiedostanut) ja itkin kiitollisuudesta ja ilosta...

Koska saksassa palkitaan myös kolme parasta joka yksilöradalta, saimme pienen lasiesineen muistoksi :o)

Hyppiksen palkintojen jako

Foto Tero Mesiranta
*

Sunnuntaina oli helpotus suuri kun Sabinella olikin helppo rata, oikeastaan liian helppo finaaliradaksi. En siitä oikein pitänyt, kun aina hypyiltä takaisin samaan suuntaan mistä tultiin. Ainoa kohta koko radalla mitä spennasin oli puomin jälkeinen hyppy, jos (lue= kun) Pray ei pysähtyisi puomin alastulolle, on riski suuri että taittaa sisään ja ottaa väärän hypyn tai oikean hypyn väärästä suunnasta...
Varmistan aina ennen puomia että koiralla on hyvä linja eikä tipu, tällä kertaa ajattelin että nyt on vaan pakko pysyä jotta voin juosta ja ehtiä sinne ajoissa. Sen verran oli tarkoitus ottaa kääntökäteen putken jälkeen, kun tulee sieltä niin laajasti että ei vaan ota lähellä olevia hyppyjä. Varmuuden vuoksi selitin Mikolle miten olin suunniteluut radan, ja pyysin mukaan radan viereen tarkkailemaan että ainakin tukka on hyvin tutustuessa ;o)

Lähtisin radalle toiseksi viimeisenä, lähtönumero 120. Vähän ennen meidän vuoroa kuulen kun Janita kuulutetaan radalle, vähän ajan päästä (tuntui ikuisuudelta) kova meteli, yes tekivät nollan :o)
Oli todella siistiä saada lähteä MM-kisoissa melkein piikkipaikalta, enkä taaskaan jännittänyt, olin vaan innoissaan päästä tappaamaan tätä viimeistä rata... On niin siistiä tuntea adrenaliinin nousevan, kun meteli on kova ja on oma vuoro vihdoin lähteä radalle!

Alku ok vaikka tuntui että vähän tahmea, tuntuu että Prayllä kestää tosi kauan putkessa, sitten näen sivusilmässä koiran, huudaan kiipeä ja lähden juoksemaan kohti puomin alastuloa (ilman tönäisyä), yes ehtisin varmaan.

Eeeeih, Pray onkin tullut niin suoraan ulos putkesta että puomi ei ollutkaan linjalla...kuulee varmaan Prayhuudon ja etsii katseella minut ja näkee vaan selkäni, ei voi olla totta, ei kukaan voi vetää koiraa puomista ohi MM:ssä... :ó(

Tässä oli kaikki vielä mahdollista

Foto Iriskö...
*

Foto Juha Lehtikangas

Foto Andreas Silferberg
*

Foto Andreas Silferberg
*
Voi ei :ò(

Foto Koirakuvat Jukka Pätynen

Jatkan rataa kuin sumussa, mietin kaikkea enkä mitään, rata on kuitenkin niin helppo että selviän läpi ilman keskittymistä, tuli vissiin vielä rima kun en enää keskittynyt. No, maaliin tullessa en oikeasti tiedä nauraako vai itkeäkö, koiran takia nauran ja palkkaan sitä, se on tehnyt kaiken juuri niin kun on pyydetty joka ikisessä startissa!

Viimeisiä esteitä ei tässä näy mutta muistaakseni oli ihan hyvä

http://www.youtube.com/user/KristinaL1502#p/u/34/PhhU2ZrV76c

Maxien kultaa voittaa suvereenit Liisa ja Hoss, kova mimmi, toinen kerta heti perään ja piikkipaikalta vielä.

Vaikka kaikki hyvä mitä on tapahtunut on plussaa (aluksi epäilin miten Prayn pää kestää, vaikka vika olikin omassa päässä), tuntui että petin kaikki jotka olivat paikan päällä kannustmassa sekä kotona jännittämässä, varsinkin heidät jotka olivat aidosti toivoneet meidän onnistuvan :ó(

Toisaalta olen edelleen iloinen ja ylpeä Vippa Peestä, jolla kaikesta huolimatta oli hyppiksellä maailman toiseksi nopein nolla :o)

Kiitos kaikille ihanille ihmisille jotka kannustivat meitä paikan päältä tai kotoa, ja olivat mukana jakamassa sekä ilon että surun!

Erityisesti Jessicalle että olet olemassa ja olit mukana vaikka et viimeistä rataa kyennyt katsomaankaan, Janitavännen joka on tukena myös silloin kun sen vähiten ansaitsee, koirien hoitajille kotiin, SAGI:lle sekä sponsoreille Royal Caninille, Hurtalle ja Racinelille!

Heilutaan taas

2010-09-24T09:20:00.006+03:00

Löysin vanhan MP3 soittimen jossa raikasi TikTakin kappale, jonka piti olla Grimin ja mun kappale... Nyt kun kuuntelin taas sanoja niin sopii kyllä oikeasti mulle ja Praylle vielä paremmin :o)
*

http://www.stlyrics.com/songs/t/tiktak10898/heilutaan570624.html

Tuuli repii kuin oltais me sivuja vaan

Jotka joku pois heittänyt jo selattuaan

Eipä kaunista oltais me luettavaa

Rivit sekaisin, ei paljon kerrottavaa

Pidä kiinni hei mua

Niin mä pitää voin sua

Kyllä kaverilta pitää aina saada tukea (hei)

Mutta satoi tai paistoi

Me yritetään päästä rata läpi meidän tavalla

Me on pihoilla huudeltu tulkaa auttamaan

Mutta jengi on poissa tai piilossa vaan

Pidä kiinni hei mua

Niin mä pitää voin sua

Kyllä kaverilta pitää aina saada tukea (hei)

Hei me heilutaan taas mutta ei me kaaduta

Vaikka väsyttäis paljon mutta nyt ei nukuta

Hei me heilutaan taas mutta ei me kaaduta

Ei me menneisyyttä kaduta tai sit kelata

Ei se meidän syy oo jos on suunta hukassa

Kello takaperin käy, maailma on vinossa (hei)

Liput lepattaa märkinä ne juhlistaa kai

Tätä päivää kun jotkut tyypit mitalit sai

Meistä sankareita ei saisi tekemälläkään

Hyvä että kisapaikalle edes pääsimmekään

Hei me heilutaan taas...

Suunta hukassa.. ;o)

Sin ja Jessica Pm-3

2010-09-20T08:42:00.011+03:00

Treenattiin Joskin kanssa yhtä Jaakon rataa, paperilla sekä tutustuessa tuntui todella pervolta...loppujen lopuksi rata oli kiva ja jäi hyvä mieli :o)

Kokeilin myös pujottelun alkuun Knuuttailua, eli törkkäsy avokulmaan ja siitä vielä leikkaus toiselle puolelle. En ole edes tätä kokeillut aiemmin, kun näyttää siltä että ei noin voi tehdä...onnistui kuitenkin heti. Jee, yksi työkali lisää työkalupakkiin :o)

Joski ja Tauno tekivät vähän erilaisen version, josta selvisivät arvosanalla 10+

Rhy sai tehdä putkea ja paria hyppyä, hieno pieni mies :o)

Bc:n telkkari, ohjelmana Gerbiilien lauantai

*
Sunnuntaina HSKP:n piirinmestaruuskisat

Eka rata Ritvan haastava hyppis, tämä oli loppujen lopuksi ihan helppo rata juosta.

Pray

Olin kuvitellut että törkkääminen olisi nopein, no ei ollut. Minä peitän pujottelun alun ja koira ajautuu ohi, olisi pitänyt vaan lähettää, kestää kuitenkin hyvin itsenäisen pujottelun hyvin. Vaikka muuten tuntui että rata oli hyvä niin aika riittii vaan kolmanneksi.

http://www.youtube.com/watch?v=qKX60ymsJMs

Sin

ja Jessica tekivät hienon radan, tulivat neljänneksi :o) Täydellinen ja nopea pujottelun sisäänmeno.

http://www.youtube.com/watch?v=C0CMoGamjjg

Pray

Agilityradalla pelkäsin puomille menoa alussa. Sellainen kulma että en uskaltanut vaan käskyttää kiipeä, mutta jos menee paljoa suoristamaan niin peittäisi itse puomin ja koira on putkessa... Sitten olen nyv harjoitellut paljon lähettämistä putkeen joka on A:n tai putken takana, olipa hyvä että tämä kohta tuli nyt kisaradalle.

Niisto alussa huono, hyppää ristiin (niin kuin aina), pidän kovasti kiinni ja tuntuu että hukkaan puomin mutta hyvin menee. Puomin alastulo plääh, otta sen mutta tulee pois mun liikkeen mukana. Sitten tulee pois putkesta jostain syystä, näkee kait kun peruutan ja aloitan seuraavaan ohjauksen :o/ A:ta ei lennä (johtuuko siitä kun olen liian edessä eikä mun liike jatku), tulee pois ennen lupaa joten palautan. Loppu ok vaikka olen jostain syytä aivan maitohapoilla.

http://www.youtube.com/watch?v=b2rD3wY7DUY

Sin ja Jessica saivat nollan väännettyä :o) Alussa jättää pöhkösti istumaan´, josta kuuluu mun jeesustelu videollakin ;o) huomaa itsekin sen ja ohjaa tarkasti alun.

Puomilla Jessica huutaa sille alas (Marlon käsky), Sin ihmettelee ja hidastaa. Kun ovat selvinneet vielä (sikahyvälle) A:lle asti nollalla, tajuan että jos saavat nollan niin voivat päästä palkinnoille...jos ette haluaa kuulla rumia sanoja laittakaa äänen pois ;o)

Jess jess Jessica ja Sin tulivat kovassa seurassa kolmanneksi Suvi-Annen ja Vimman jälkeen, myös yhteistulos 3, eli Pm pronssia :o))

http://www.youtube.com/watch?v=LdFwEzMBm-w

Pieni Rhy käyttäytyi hyvin kisapaikalla parin ojennuksen jälkeen. Innoissaan meni lämppäriesteilläkin hyppy-kaariputki (kun oli mun vasemmalla puolella ;o)

Rhyysistä ojennetaan

*
Timangipanta korostaa Walesin miehen pitkää kaulaa...

*

Ystävä oli saanut noottia yhdeltä tuomarilta, kun oli kisapaikalla ojentanut räyhäävää ja riuhtovaa pentuaan kehän reunalla :-o

Olen todellakin samaa mieltä ystäväni kanssa, että on koiraa kohtaan väärin jos ojentaa treeneissä, mutta kisoissa saa käyttäytyä miten vaan, että ei joku katsoja vaan saisi ojennuksesta pahan mielen!

Ihan sama kun että lapsi saa tehdä ja käyttäytyä huonosti julkisilla paikoilla, jotta ei jollekin aikuiselle tulisi paha mieli kun näkee ojentamisen.

Koirien vaihtoa taas... Grim tuli kotiin ja Rhy lähti Saijan luo viikoksi, nyt jo vähän ikävä pikkumiestä :o/

Running order team Large Finland 1 ja NE ovat saapuneet

2010-09-16T07:37:00.007+03:00

Kääk, eilen on julkaistu lähtöjärjestykset. Suomen maxit eli me, korkkaamme MM-kisat starttaamalla ensimmäisenä :-o

Tavallaan se on hyvä, ei tarvi jännittää monta tuntia...mutta, ei ehdi nähdä mahdollisia piiloansapaikkoja mihin Pray voi kadota...
Yksilönumero Praylla on 39, tämä on ihan hyvä numero...kait... Nyt vatsa kääntyi vähän väliä upponerohitodit (ylösalassinnetänne ;o)...en ole aiemmin jännittänyt mutta nyt MM:t käy mielessä yhä useammin...
http://www.agility-wm.de/2010/content/general_schedule.html

Eilen lampilenkille, Rhy oli takapenkillä valjaissa eikä auttanut lainkaan, kuolasi sekä laattasi. (Mainitakoon että dap-panta on ollut jo viikon, ei auta) Kuolat saa kuivattua ja oksennuksen siivottua, tulee vaan niin paha mieli kun näkee miten toinen kärsii + mitä tekee meidän suhteelle :ó(
Koko lenkin katsoi tarkalleen että etäisyys minuun säilyy... Ei ole mikään tyhmä penneli, tajuaa että luoksetulo on sama kuin tuuppaus laattalootaan :o/ Periaatteessa voisi olla nameja lenkillä ja niitä syöttää luoksetuloharkkana, en tiedä kannattaako tunkea lisää laatattavaa sen mahaan...

Nyt ne sitten on täällä, ne minkä takia lenkki kestää ikuisuuden ja koirat ihmettelee mitä touhuan, ne mistä tulee pakkomielle mutta ovat niin hyviä ja hauskoja kerätä :o)

Sin PAIM1 ja Peen leuat pysyi kiinni

2010-09-15T13:13:00.014+03:00

Perjantaina Esan ja Outin kyydillä Lapualle kouluttamaan agilitya Eyewitness leirille, Jessica tuli myöhemmin perässä koirien kanssa Fordilla kun pääsi töistä.

Kaikki koirat olivat tosi kivoja, Jenni on kyllä kasvattanut hirmu paljon hienoja agilitykoiria :o)

La- su oltiin yötä paapin (mun isä) luona Vaasassa. Siellä tulee käytyä niin harvoin että hävettää ja tästä (myös) huono omatunto :o/ No kiva oli käydä ja toivotaan että paappi jaksaisi taas pien tulla käymään meillä!

Paimennus

Su lähtöön klo 7 jotta ehtisimme Kiikalaan klo 12:sta. Navigaattori neuvoi taas jotain pikkuhiekketeitä alkuun mutta sitten pääsimme loppujen lopuksi maailman tylsimmälle tielle Vaasa-Pori.

Paikan päällä oli juuri 1-luokka alkamassa, eli ehdittiin hyvin. Rhy parka oli taas kuolannut monta desiä ja yltäpäältä kuolassa, tästä ei nyt sen enempää.

Sin lähti ekana meidän perheen koirista.

Hakukaari, nosto ja kuljetus ohjaajalle hyvä. Alku ennen vauhtiin pääsyä muutama metri vähän takkuili, muuten ihan suoraan. Tolpan ympäri liian suuri lenkki ja poispäinajon alku pois linjalta alussa.

Kaikki lampaat ykkösportista läpi ja crossi lähes täydellinen, lukuunottamatta että pysähtyvät syömään kerran. Katsoin videolta suurelta screeniltä , miten lampaiden kyljet näkyy samassa kulmassa koko matkan ja sekä ykkös että kakkosportista suoraan läpi :o)

Oikein myhäilin kun peruutin ja katsoin vähän väliä taakse ja olimme koko ajan linjalla lampaiden kanssa, jotain hyvää siis kun Sin on niin hidas että ehdin tällä kertaa varmistaa että linja on niin suora som den bara kan vara :o)

Sitten tuli iso kaarros kakkosportin jälkeen mutta kaikki lampaat läpi, puolet tästä kuljetuksen kakkososiosta olivat pois linjalta ennen kun tajusin hidastaa seilaavaa koiraa.

Lampaat olivat kilttejä ja menivät häkkiin tosi kiltistä, vaikka ei ne sinne ilman koiraa olisi mennyt :o) Häkistä ulos myös 10 niin kuin yleensä Sinikalla, sitä ei tartte sen kanssa jännittää. Tällä kertaa pari tätiä kyllä kääntyivät ja jopa polkivat, ehdin miettiä että menevätkö sen päälle... Onneksi tuomari antoi luvan avata portti ja päästää ne ulos, eivät silti heti lähteneet vaan uhoivat koiralle ensin vähän.

Olin oikein tyytyväinen koiraan ja jopa itseeni, mutta sitten selvisi että eivät lampaat nyt olleet olleetkaan linjalla tarpeeksi hyvin eikä pisteitä pahemmin saatu :o/

No, 70 pistettä saatiin kasaan ja PAIM1 joka tarkoittaa että jos Sin jatkaa kisaamisen niin startataan seuraavan kerrran kakkosessa jos saadaan hakumatka ja jaot kuntoon :o)

http://www.youtube.com/watch?v=thZP03rk4H8

Praylla hyvä hakukaari ja jopa nostokin, otti maahanmenokäskynkin jossain vaiheessa :o)Kuljetus ohjaajalle tultiin lujaa ja banaanina, tolpan kierto oli ehkä jopa ok.

Sitten poispäinajossa otti yhden sisäflankkikäskyn liian isona (en taas muistanut miten lujaa se lähtee), joka käänsi lampaat metsään päin.

Olin kuitenkin päättänyt että en rupea chanssailemaan ottaako hyvän sisäflankin vai ei, pistin koiran maahan, kävelin sen luo ja siitä uusi flankki. Lampaat olivat ehtineet vaikka kuinka kauas mutta tiesin että ne ei Praylta karkuun pääse, linjat kusee mutta kuskoot, nyt teen jämptisti loppuun asti.

Pray sai lampaat takasin oikeaan suuntaan ja ykkösportista läpi, tässä taas suunta päin metsää mutta en taaskaan hätäillyt, koira maahan-sinne itse-ja uusi flankki. P sai juosta ihan sikana mutta parempi näin että ei pääse kisatilanteessa tekemään mitään tyhmää.

Crossi sitä sun tätä (ihan karmea), kakkosportilla otti yhden väärän suuntakäskyn tai sitten sanoin väärin, eivät menneet portista. Annoin sen jatkaa ja leikata lampaiden edestä vaikka tiesin että tästä menee taas pisteitä (jos nyt enää on mitään mitä menettää ;o), sitten siitä banaanina jakorinkiin. Vaikka Pray oli melkein koko ajan kaukana lampaista, ne olivat aika säntäileviä tässä vaiheessa.

Koska oli niin kaukana niin ei ehtinyt niitä stoppailemaan häkillä kun menivät ohi molempiin suuntiin, mutta emme antaneet periksi ja sinnehän ne loppuviimein meni :o)

Sitten häkkiin sisään...tätä jännitin eniten etukäteen. Ligg ligg duu duu (varoittava sana josta ottaa paineen ja päästää lampaat) ligg ligg, sai sen menemään nätisti lampaiden taakse ja pysymään siellä kunnes lampaat päästettiin tuomarin luvalla ulos.

Olin tosi tyytyväinen että pidin pääni koulutuksellisesti vaikka sillä ei pisteitä kerätä. Olisin tietty voinut pitää koiran maassa ja vielä kauempana, ja toivonut että lampaat seuraavat minua hienosti linjalla ja saamme paljon pisteitä...se nyt ei ollut kuitenkaan tämän kisan tavoite minulle.

Ns palkintoa I II tai III ei saatu. Pisteitä 48 kuitenkin, eli kaksi vielä ja olisi saanut PPR1:n :-o Hurlumheikuljetuksesta Pray sai vaan 2 pistettä vähemmän kuin Sin :-o

http://www.youtube.com/watch?v=AWvnhGS4EHo

Kiitos kisajärjestäjä Päiville ja Tapiolle joka antoi lampat käyttöön, sekä tietty Joskille joka auttoi minua enemmän kun olisin kehdannut pyytää edes!

Nyt sitten lampaat ja kuolaava pentu vähäksi aikaa unholaan ja katse kohti

Agilitya

Tiistaina treenattiin Anun kanssa Purinalla. Nekku meni hirmu hyvin ja katsottiin vähän sokkareiden ajoituksia.

Tiesin että minulla on ongelma lentävällä koiralla, mutta en tiennyt että ongelma on noin vaikea ratkaista :-o Ei tule esteistä ohi vaikka olisi lelu kädessä, voin saada sen huomion mutta sitten taas lentää :o/ Eli ei pysy mun kääntävässä kädessä, vaan lentää kaikki sivu- tai edessä olevat esteet jotka näkee...jos teen puolivalssin tai valssin niin selviän, mutta jos pitääkin edetä eteenpäin eikä halua menettää monta sekuntia niin en oikeasti tiedä mitä tehdä :´(

Vastakäännös toimi aika hyvin (ei joka kerta), mutta en ole niitä paljoa tehnyt joten uskallanko ottaa sen mun luotto-työkalupakkiin...

Ok, noissa kohdissa sen pystyí ratkaisemaan toisella ohjausvalinnalla, mutta mitä sitten kun tilanne on se että ei voi...kääk jaiks aika loppuu *oksentaa*

Nunna, musliimi? Ei kun hirvikärpäsvihaaja :-o Ei vaan tämäkään auttanut kun kerran...

Mitä sieniä nämä ovat? Niitä on aivan tautisen paljon...

Nyt kun Rhy on ollut ilman pahoinvointilääkitystä pari päivää, on löytynyt ihan uusi koira :o)

- saa hepuleita

- hyökkää hulluna Prayn päälle

- huutaa koiratarhassa

- leikkii lelulla ja haluaa treenata

- kiljuu raivosta kun treenaan Praylla

*
Metsässä

*
Rhy relana

Onko valoa

2010-09-13T06:17:00.005+03:00

06:00 Tähän aikaan aamusta ilman unta lainkaan, ajatukset voivat olla hieman sekavia... Kirjoitan nyt kuitenkin koska ahdistus ehkä helpottaa sitä kautta.
Ryyn pahoinvointi pahentunut vaan, ehkä yksi syy se että oli mukana Hki- Lapua-Vaasa- Somero-Sipoo- reissulla nyt viikonloppuna.
Kuolaa nyt monta dl niin että häkki lainehtii ja koko pentu paitsi selkä on litimärkä, siitä valuu ja tippuu kuola kun pääsee ulos autosta. Eilen ei kyennyt syömään mitään koko päivänä :o(

Asiantuntijoiden mukaan tämä pelko pitää katkaista nyt kokonaan. Ilman autoa/pelkoa 3 viikkoa, sitten käydään autossa ilman että on käynnissä, sitten kun on kuolaamatta niin laitetaan käyntiin, sitten taas kun kuolaamatta niin käyntiin, sitten ajetaan 2 m jne...sitä mukaan miten edistyy jos edistyy...
Ok tämä selvä, mutta... Päivisin pitää siis olla sitten yksin, ei enää päivähoitoon Jessican luo, ei illalla mukaan lenkille (pitää mennä autolla), ei mukaan treenihin eikä lampaille...24 tuntia sisällä pikkulenkkien lisäksi sekä suuri osa ajasta yksin... Pakko kuitenkin treenata sekä lenkittää kunnolla varsinkin Pray, kun pitäisi nyt oikeasti valmistua MM:kisoihinkin.
Ok menkööt näin, mutta kun reilun kahden viikon päästä pitäisi sitten viedä taas pentu hoitoon ja autolla, en tiedä vielä mihin menee, mutta täältä Immersbyystä sitä ei taluttaen saa vietyä :o/ Eli sitten kaikki em on ollut turhaa :o/

Tilanne siis se että kun en lähde lenkille/treenamaan ahdistaa Prayn takia, kun lähden ja jätän pennun niin ahdistaa sen takia, ja on vaikea keksittyä ja saada hyvän mielen treenejä Prayn kanssa. Eli huono omatunto jatkuvasti miten vaan teen :ó(
Ei tämän näin pitänyt mennä :-o Minun piti tehdä pitkiä metsälenkkejä, vahvistaa teknikoita ja kontakteja Praylla kotona sekä ratareeniä kimpassa muualla, pennun vaan hengailemassa mukana. Piti valmistautua niin että olemme innokkaita ja itsevarmoja tekemään sen minkä osaamme ja se riittää sitten mihin riittää...
No tässä vaiheessa voi tietty ajatella että pitikö mennä ottamaan pentu josta et tiedä mitään, dorka? Niinpä, mutta tilanne on nyt tämä.
Ryy tuntuu kuitenkin mukavalta muuten ja haluaisin kovasti nähdä mitä pikkumiehstä tulee, antaa sille kunnon mahdollisuuden. Olenko niin väsynyt ja stressaantunut, että en näe yksinkertaista vastausta tähän kaikkeen...?

Noin 9.00 Saijan kanssa juteltuani päivä kirkastui :o) Lopetan lääkityksen ja annan ruuan vaan kahdesti päivässä, päivät saa olla kotona että ei tarvi aamusta autoilla (vaikka sosialistaminen siitä kärsiikin). Ehkä sitten kestäisi oksantamatta illan menot...jos ei helpota, otetaan plan B käyttöön :o) Kiitos Saija!

Mahtavat treenit ja täydelliset koirat

2010-09-08T13:52:00.012+03:00

tuntuu olevan kaikilla muilla aina, miten se on mahdollista, onko se totta?

Facebookiin en jaksa jokaista liikettäni kirjoittaa enkä muiden liikkeitä peukutella, välillä luen kuitenkin muiden juttuja ;o) Juttujen mukaan kaikki treenaavat tosi paljon ja heidän treenit menevät aina loistavasti ja koirat kehittyvät sikana ja osaavat kaiken. Treeni treenin jälkeen kaikki on aina super ja great tms :-o
Minäkin haluan onnistumisen ja oivaltamisen tunteen, minäkin haluan hehkuttaa! Minä minä minä, ehkä juuri siksi näin ei käy...

Näin treenit kuitenkin Prayn kanssa
Agility:
- Praylla ei minkäännäköistä toimivaa "tässä"-käskyä, lentää kaikille esteille mitkä vaan eteen tai sivulle tulee, vaikka olisi nami tai lelu kädessä :-o Periaatteessa hyvä että on estehakuinen mutta isoissa karkeloissa olisi kyllä turavllista tietää, että pystymme tarvittaessa ohittamaan esteitäkin...
- Puomin kontaktilla, himmaa tai tulee pois ilman lupaa ihan tilanteen mukaan...
- Lähdössä on ruvennut menemään maahan ja tulee helposti ekan riman ali
- Ei hallitse liikkumista irtohiekalla, hidas som faan

Paimennus:
- Can´t feel the sheep vasemmalle. Eli sniidaa jos olen kauempana lampaista mihin mun paine ei riitä
- Sisäflankkeja en osaa opettaa sille
- Maahanmeno ihan karsea poispäinajotreenien jälkeen, jos menee niin on kuin sammakko
- Pernajalla tehtiin pitkiä hakukaaria, periaatteessa onnistuu mutta sniidaa aika lailla :o/

Oikeasti olen ollut paimennuksen suhteen tosi mieli maassa ja turhautunut, kun en ole saanut otetta Prayn kanssa ja Sin on ottanut loparit :ó/
Olin jo päättänyt olla kisaamatta viikonloppuna. Emme edelleenkään ole valmiita, mutta kun on syksyn viimeiset kisat niin ei malttaisi jättää väliin...

Suurkiitokset Joskille joka työpäivän, omien lampaidenhoidon sekä pikap***n (Taunon) jälkeen kaahasi Sipooseen asti, kaivamaan minut ylös kuopasta paljain käsin lampaanpaskan alta!
Vieläkään emme ole hyviä, eikä treeni mennyt mitenkään loistavasti, mutta näin pienen toivon kipinän lammaspaskan alta. Ehkä se on mahdollista että vielä opin, en tiedä, mutta nyt haluan taas yrittää :o) Kiitos Joski!

Muuta
Sin menee tänään takaisin Jessicalle
Grim on (kuntoutus) lomalla Pirjon luona
Rhy (lausutaan Myy r:llä ilman m:ää ;o) ollut Jessican luona pari päivää, on kiva ja kiltti mutta voi edelleen huonosti autossa. Tämä pieni paimenkoira kaipaisi hoitopaikkaa MM:ien yli (tai loppuelämään)...olisko vapaaehtoisia...?

Jessica on skannannut pari kuvaa :o))
Minä ja Jessica Kemerissä (?) reilu 10 v sitten
Pipsa ja minä 15,5 vuotta sitten

Jaahas...

2010-08-30T10:56:00.017+03:00

...mitähän kaikkea on tehty viime aikoina.
No muutama kertaa treenattu paimennusta ja vähän aksaakin, ei ole mennyt mikään mitenkään hyvin.

Agility:
Yritän nyt saada A:ta nopeammaksi, ei taida aika riittää... Olisin myös toivonut että voisin juosta kaikista kontakteista ohi 6-10m tarvittaessa, ja että P lähtisi vasta luvalla.
Nyt tekee tietty treenissä hyvin (paitsi ei aina puomin), mutta kisoissa lähtee kun sen mielestä "the time has come..." Tyydynkö siis siihen että on suht ok vaudin suhteen, mutta pääsen vaan 2-3 m ohi... Vai yritänkö saada kisoihin samanlaiset kun treeneissä, rupeako sit himmaamaan kun laitan kisoissa maahan kun karkaa...aaargh :-o

Paimennus:
Sin sai hoitaa yhden karanneen lampaan takasin aitaukseen. Näissä hommissa on kyllä ihan pro, kun sillä on niin rauhoittava vaikutus lampaisiin.
Cirkelworkissa kun yritin treenata pois tasapainosta sanoi taas sopimuksen irti, tosi tilanteissa toimii hyvin mutta ei kestä lainkaan hinkkaamista. On saanut tehdä tähän asti omalla tavallaan eikä olla vaadittu mitään "viettivastaista", nyt kun sitä vaatii niin happanee heti eikä liiku mihinkään tai lähtee pois (tätä ei sitten mun hermorakenne kestä)
Kisaan syyskuun kisan silläja saa vierailla Pernajalla, mutta muuten saa olla nyt kokonaan Jessican suloisena agilityhapannaamana ;o)

Praylla
olen vääntänyt sisäflankkeja poispäinajossa, erittäin erittäin vähän ollaan edistytty, varsinkin vasemalle kun en vaan saa otetta siihen :o/
Joski kävi sitten vähän katsomassa meitä yksi ilta. Joski on tosi taitava kouluttaja, sai koiran ymmärtämään mitä siltä haluttiin. Nyt vaan minulle raipan harjoittelua myös poispäinajossa (tämä minulle tosi vaikea, mutta muuten en saa tarvittavaa painetta siihen jotta luovuttaisi lampaat).
Prayn työmoraali on kyllä moitteeton, vaikka kuinka paineistuisi tms, on heti valmis lyömään kaasun pohjaan jälleen kun pyydetään, smack <3>
Grim
on päässyt pari kertaa "paimentamaan", on tosi innoissaan ja pitää aika hyvän etäisyyden. Voimaa siinä ei tietty ole mutta tasapainon pitää ihan ok.

************
Ai niin, Porvoossa käytiin kisaamassa Jessican kanssa, Lotta ja Samuli olivat katsomassa, taisivat napsia jotain kuviakin...katsotaan saataisko niitä tänne :o)
LA Jalosen ihmeen helpot radat, hyppis hiukkasen haastavampi

Sin ja Jessica
tuplanolla, viides ja kuudes sija :o)
http://www.youtube.com/watch?v=OBPIbJhFqTE
http://www.youtube.com/watch?v=lB8iVIbfCjM

foto by Lotta Näri

Pray
voitti sekä hyppiksen että agilityradan, eli nyt on vuoden 2011 karsintanollat kasassa, vähän nopeammin kun tälle vuodelle ;o) Tajusin myös että viikon päästä on syysskabat, missä VippaP aloitti vasta vuosi sitten kisauransa :o)
http://www.youtube.com/watch?v=R7xzFX_HCkA
http://www.youtube.com/watch?v=NOSxFsaE5rg

foto by Lotta Näri
SU
Agirata:

Sin
irtosi vähän yhteen putkeen...hyl
http://www.youtube.com/watch?v=IKjNwKCQvss

Pray
otti hylyn alussa, ei tullut yhteen valssiin, teki saman Ruotsissa kun putki ihan lähellä. Karkasi kontakteilta ja laitoin maahan, ei meinannut mennä joten aika sählinkiä oli. Keinusta pääsin ohi ihan ok vaikka kyllä lähti ennen lupaa.
http://www.youtube.com/watch?v=B5USCM3Mff8

Grim
voitti ei millään hyvällä radalla, ylösmenon varmistus on niin ärsyttävä, kun tietää että aikaa menee kun koira ei voi tykittää täysillä
http://www.youtube.com/watch?v=ne9yhCN0fIs

Hyppiksen alku oli vähän haastava mutta kiva:
Sin hyl
Pray 0/3
Tuntui että ei liiku mihinkään. Sitten kun Pete vielä kysyi mikä sen on kun ei liiku normaalisti, tajusin että ei ole omaa mielikuvitusta ja huolestuin. Jounin mielestä johtui siitä että potki tyhjää irtohiekassa...en sitten tiedä :o(
http://www.youtube.com/watch?v=mTFH41sDvFo

Grimin
olis vaan tarvinnut tehdä nolla niin olisi voittanut piirinmestaruuden. Haasteiden jälkeen rupesin vedättämään, ei ehkä kannata jos koira ei pääse yhtä lujaa... Muutama este enää jäljellä ei tullut yhteen valssiin (olin aivan liian edellä) ja siitä kielto, olin varmaan mielessäni voittanut jo enkä enää keskittynyt....aaaargh, milloin sitä oppii :-o
http://www.youtube.com/watch?v=MECXGcTMJ64

Walesin pikkumies 3kk kävi lampailla ja syttyi heti. Maha maata viistäen sekä lampaan kaatoyritys oli miehen tyylinäyte ;o) Nyt sitten vaan peräkammariin odottamaan että kasvaa ja kypsyy, jotta voi ruveta treenaamaan.
Muuta treenattavaa tietty riittää, jos nyt aluksi oppisi olemaan autossa...pahoinvointilääkkeisiin mennyt jo toista sataa euroa :ó(

Hessu Hopo? Ei kun Rhys (tarkoittaa kiivasluonteista tai innokasta på walesiska)

Lampaankaataja liinassa

Yllätys

2010-08-20T08:05:00.005+03:00

Yksi musta kana on ollut välillä kateissa, yhtenä päivänä se sitten tepsuttelia pihaan 11 pientä poikaista mukana :o) On hautonut munia metsässä ja ovat kuoriutuneet sinne.

On aika villiintynyt ja tuo vaan poikaset syömään, sitten vie ne taas metsään yöksi :-o Kun ei tällä hetkellä muita murheita ole (paitsi että paimennus ei edisty ja Prayn kontaktit hitaat), niin murehdin nyt öisin pikkutipujen kohtaloa...

Ruokakupissa voi vaikka uida :o)

Kesän parhaita

2010-08-19T09:59:00.034+03:00

Pari päivää ehdin olla kotona, torstaina suunnattiin Jessican ja Samua kanssa kohti Pernajaa. Samuli ja lapset lähtivät lomailemaan ja palaisivat sunnuntaina. Meidän vastuulle jäi: reilu parisataa lammasta, toistakymmentä lehmää + vasikat ja sonni, kaksi hevosta koira ja kissat :-o

Iris piipahti myös ja otti muutaman kuvan :o) Huonot kuvat on otettu mun kännykällä, hämärällä vielä jotkut...

Meidän perhe kuuntelemassa ...

Samulin antamia neuvoja

Samurai savannilla..

.
Lotta kuin kotonaan lehmien seassa

.
Kuka on Kingi? Brutus on Kingi :o)

Aamuohjelmaan kuului lampolan uuhien ruokkiminen sekä lehmien juotto laitumella. Sitten pitkin päivää kiersin Sinikan kanssa eri laitumia (lampaita on monella eri lohkoilla), kasasimme lampaat ja tarkistin että kaikki ovat jaloillaan, varmistin että vesi ja aidat ovat ok sekä yritin laskea että määkijiä on oikea määrä. Välillä hankalaa kun niitä on 40-70 laumassa, ovat vielä suht liikkuvia ;o)

Kukas työ ootte?

Uteliaiata neitokaisia

Kaverin kainalossa on hyvä olla, ei jaksa nousta...

onks pakko mennä jos ei halua...määäh ei halu´ta..

...kyllä on, liikettä sorkkiin!

Hanhia pellolla

Sin´lle ollut hyvää treeniä, suuntakäskyt saavat uuden merkityksen kun lampaita on piilossa sekä eri ryppäissä. Harjoitteluun olisi ollut mahdollisuus myös Praylla, mutta kun lämpöä heti aamusta 26 ja päivän mittaan yli 30 niin ei vaan voinut.

Yhtenä iltana treenasin pikkasen talon viereisellä laitumella myös Praylla...hm, suurella erittäin liikkuvalla karitsalaumalla cirkelwork ei ihan onnistunut, tämä pitää tehdä meidän omilla tahmasorkilla.

Samu ja Jessica hoisivat hevosia ja kävivät ratsastamassa joka päivä, aika unelma loma täytyy sanoa :o) Samu meni ravia jo ekalla kerralla, kolmannella kerralla laukkasi maastossa :o)

.
Jessica ja Zilla, molemmat 2-alkuisia

Säyseä herra Anders, puri minulle reiteen nyrkin kokoisen mustelman :-o Tuli ihan teinihevosajat mieleen :o)

Hämärässä Samu ja Jessica lähdössä iltalenkille

.
Onkohan hevoskärpänen päässyt puraisemaan ;o)

Viimeisenä iltaisin ruokin taas lampolan lampaat, ja kävimme kaikki ihmiset ja ja koirat vielä juottamassa lehmiä. Lehmät eivät ole tottuneita koiriin joten ne pidimme kauempana kun emolehmillä on vasikoitakin.

Kun ovat kovin janoisa, tungoksessa pelotti että jäämme jalkoihin kun joku arvovaltainen lehmä häätää muita pois tieltä :-o Onneksi Samuli järkkäsi niin että saimme täytettyä astiat aidan takaa :o) Kait noihinkin tottuisi...

Siirto toiselle lohkolle

Illalla baariin on jonoa..

Täälläkö sitä vettä oli, vai saisko lonkeron..

Asuimme ihanassa talossa lampolan takana, jos työt saisi järjestettyä, suunnittelisin ehkä talon valloittamista ;o)

Seuraavalla vikolla oli taas karitsojen punnitusta tiedossa. Pray sai toimia lopussa "heiluripuskurina" lampaiden takana,jotta menevät ränniin ja sieltä vaálle, se oli sille mieluinen tehtävä :o)

Pray työn loputtua

Kun uuhikaritsat oli punnittu, Samuli lähti Duken kanssa hakemaan pässikaritsoja toiselta lohkolta. Sillä aikaa minä ja Sin veimme ihan yksin ekan lauman takaisin talon laitumelle...kyllä jännitti. Mitä jos ne juoksee mun yli ja jää auton alle, tai karkaa jonkun pihaan...kääk :-o

Aiemmin Samuli ja Duke ovat olleet mukana varmuuden vuoksi taka-alalla, jos jotain sattuisi. Kaikki meni hyvin vaikka pari autoakin tuli, hyvä Shin :o)

Ai tänne vai..?

Duke

Vanha kuva saaresta, missä kävimme ennen lomaa tarkistamassa lampaat ja karitsat. Sekin oli täydellinen päivä :o)

Lyhyt versio

2010-08-18T09:52:00.014+03:00

Viikkoon mahtuu paljon tapahtumia...

- Pipsa kuoli (pe)

- agilityn MM-karsinnat (la-su)

- kahden päivän paimennuskurssi Somerolla (ma-ti)

- laivalla Ruotsiin ja kolme päivän agilitykisat (ke-la)

- kahden päivän paimennuskurssi Joelilla ja laivalla kotiin (su-ma)

Huonona nukkujana en tietty karsintojen aikana pahemmin nukkunut :o/ Sitten yhden Mossepäivän jälkeen pää oli niin täynnä omaksuttavaa, että kaikki tieto vaan pyöri siellä eikä löytänyt vapaata lokeroa...valvoin sitten ma-ti yön ja yritin niitä järjestellä...sama toistui ti-ke yönä kotona :o/

Sitten laivalla en tietty nukkunut...Ruotsissa ihme ja kumma sain jopa nukuttua muutamia tunteja per yö :-o

Heti maanantaina alkoi Mosse Magnussonin kurssi Kotikosken tilalla Somerolla. Mosse on sairaan hyvä, ja tuntui että ymmärsin hyvin mitä tarkoitti, on mukavaa kun saa kysyä äidinkielellään :o) Mosse sitten vastasi enkuksi.

Sain kyllä noottia (kurssilaisilta) kun kyselin liikaa, pitää vaan yrittää hillitä omaa tiedonjanoaan :ó( Kun kouluttaja kysyy onko kysyttävää, eikä kukaan muu (paitsi Pete ;o) kysy mitään, niin tuntuu vaan hullulta että ei voisi kysyä jos ei ole ymmärtänyt :o/

Toisaalta ymmärrän että kokeneemmat tuskastuvat kun heillä ko tieto jo on (olin kurssin ainoa aloittelija), paransin (hiljenin) iltapäivälle ja yritän parantaa seuraavalle kerralle myös ;o)

Kouluttaja sanoi onneksi myöhemmin että "teltan" keskusteluissa oppii ehkä eniten, kysyle vaan, hän kertoo kun on aika mennä taas pellolle :o)

Vanhan pää oli vaan aivan liian täynnä joten en pahemmin muuta muista, kun Prayn poistasapainopisteestä-treenit sekä että pitää olla terävämpi ohjaamisessa+puhua Sinikalle enemmän. Tiistain onnistunut harjoitus Sinikalla meni niin hienosti, että leijuin sillä fiiliksellä koko loppupäivän :o)

Hakuihin ja hitauteen ei oikein löydetty mitään "kikkaviitosta", kun Sin ei ajattele "jag vill hämta får", sen mielestä niitä voi vaikka pidellä paikallaan tai ajaa pois, tärkeintä on kontrolli...

Hellettä piisasi

Kiitos Elisalle ja Karille hyvin järjestetystä kurssista ja puitteista!

Keskiviikko iltana Milan kanssa sitten laivalle ja Ruotsiin. Siellä oli jo Jouni ja Terhi sekä Outi ja Esa.

Laivalla

Agility Smedjebacken. Luokkiin oli ilmoittautunut n 140-150 koiraa, n +-120 sitten starttasivat. On kuvattu Esan kameralla, katsotaan ehtiikö siirtää ne jossain vaiheessa nettiin...

Grim

Pari puomin ylösmenoa+kolme nollaa joista yksi voitto+yhdelle hyppikselle en uskaltanut startata, oli sen verran vaarallinen hyppykulma jos myöhästyy ohjauksessa ja koira lukee itse rataa :o/

Sin kulki pari rataa sikalujaa :-o Sen kontaktit ovat nopeimmat tällä hetkellä :o) Salaisuus, no agility only herding ;o) No on sillä vähän treenattu, mutta vain Sintreeniä :o)

Ekalla radalla meni niin lujaa että mua vaan nauratti, hyllytin sitten :o) Mila meni hyppiksen kun oli niin vaikea että mua ei huvittanut sitä Sinikalla vääntää. He selvittivät sitten kaikki vaikeat kohdat sairaan hyvin, Mila sitten veti sen pois pujottelusta :o/

Yhdellä agilityradalla Sin oli toinen :o) sitten jollakin radalla taisi tulla rima muuten sikahyvällä radalla, yksi Sinkielto (esteen ohi)

Pray sai puomin ylösmenovirheen :-o ekalla radalla, esteväli 4m joten en vielä panikoi, yhdellä radalla loikkasi puomin, liikaa kisaa ilman treeniä :o/

Sitten taisi olla 0/3, 0/2 ja viimeisen radan voittivat Grimin kanssa täsmälleen samalla ajalla :o) Pray sai myös agilitysertin (vai oliko hyppy...toinen on jo kuitenkin) ja on siten myös Ruotsin agilityvalio sekä hyppyvalio kun saa vastaanottaa viimeisen sertin Suomessa :o)

Kätevää kun yhdellä kisalla, sai ensi vuoden karsintoihin kahdelle koiralle voittonollan :o))

Joel/paimennus

Joelilla on erittäin hyvin liikkuvat Suomen lampaat. Hänelle ja Mossella on aika paljon samantapainen koulutustyyli, pelataan paljon paineella koiraan, kuitenkaan koiriin ei kertaakaan koskettu tai huudettu, mii laik!

Sin

Tultiin sitten ryminällä alas, jos olin vähänkin luullut että osaamme jotain, se luulo häipyi samantien...

Very extreme dog (kiltisti sanottuna), liikaa silmää eikä ajattele "jag vill hämta får". Sanoma siis sama kuin Mossella, mutta suorempi. Eli koiralle jolla ei ole vauhtia, on erittäin vaikea se saada jos ei jopa mahdotonta :ó(

Esim jaoissa (kun työstetään yhtä laumaa lähellä toista) kun pitää laittaa vauhtia että ei laumat mene yhteen, Sin ei HALUA pitää niitä erillään, siksi ei kiihdytä vaikka kuinka yritän suhista.

Jossain harjoituksessa suhisin hulluna räkä kramppaavilla poskilla ja veri kiehuen...saatiin pidettyä lampaat, mutta koira tooosi vastahakoinen mun käskyille... Kun sanoin Joelille että mun veri kiehuu kun en saa siihen vauhtia, Joel myönsi että oli kärsinyt kanssani kun koira eiota käskyjä vaan jumittaa (möisi heti sen pois) vaikka mitä teen.

Sitten pidemmät haut, koska sen ajatus ei ole että haluaa tuoda/hakea lampaat, on tosi vaikea onnistua pidemmillä hauilla jos vielä koiraa vähän hirvistää, snif :ó(

Eli helppo koira ollut alussa, tekee välillä edelleen hyvillä olosuhteilla hirmu hyvää työtä ja silloin on kaunista, sekä pelaa oikeissa hommissa kesyttämättömillä lampailla hyvin.

Helppoutensa takia on saanut tehdä vähän miten haluaa pari vuotta, koska ei ole aiheuttanut mitään rumbaa...nyt vaikea saada käskyjä läpi jos jumittaa eikä halua, joo joo mä teen ensin näin...

Positiivista: Intensiivinen, puhtaat liikkeet, rauhoittava vaikutus lampaisiin ja hieno tyyli.

Pray

Vauhtia on ja sitä ei haluta pois, paitsi tietty fållassa. Oikealle hyvä eläinfiilis, vasemmalle ei huomioi lampaita ja pitää etäisyyden ainoastaan minun paineen ansiosta, ei tunne lampaita vasemmalle. Tehtiin toisella tavalla poistasapainosta ja se oli hyvä, näin jatkan.

Toisena päivänä jatkettiin poispäinajolla iltapäivällä. Joel otti liinan ja näytti, minun mielestä ei päästänyt lampaita jotta sitä olisi voinut sisäflankiksi sanoa. Yritin vielä itse ja siitä ei tullut yhtään mitään :ó(

Kun muut olivat lähteneet Joel tuumasi että hae nyt vielä raippa lampolasta, häntä jäi vaivaamaan se poispäinajo. En jaksa sitä kaikkea tänne kirjoittaa, mutta nyt ensimmäisen kerran näin että Pray pystyy sen tekemään, jihaa :o)

Joel työsti sitä noin puoli tuntia ja koira oli aivan loppu, yritti kerran kääntyä minua kohti turvaan mutta siitä tuli heti noottia...ei yrittänyt toiste.

J sanoi että kyllä oli vaikea tapaus ja sanoi ihanalla skånenmurteellaan (rh=skånen R) että "jäe fick vährkligen kleia mei i höuvet fhöhr o komma på höuhr ja skulle göuhra" , ei halunnut päästää meitä pois ilman jatkoeväitä. Tack Joel!

Ei muuta kun kotiin, Milalla pieni tuliainen mukana :o)

Samulla ja Rissellä on uusi lelu. Ensin tuli iso vene että on kiva ajella ja voi asua siinä...nyt piti saada pieni vene lisäksi, että pääsee rantaan ja helposti kalaan ;o)

MM-karsinnat 2010

2010-07-28T17:50:00.038+03:00

Perjantaina saavuin Nooran ja Mikon luo Paraisille, sänky oli hyvä ja huone viileä :o) Mikon tekemät ruuat olivat parempia kuin missään ravintolassa, savujuustoporokeittoa ja kantarelleilla täytettyjä tomaatteja :o)
Ainoa outo juttu oli, että emme olleet Katin kanssa samassa paikassa :o/

Lauantaina

Yöllä en kuitenkaan kovin paljon nukkunut, ajatukseni olivat Pipsassa :'(

Maxit aloittaisivat klo 8, tähän aikaan en todellakaan ole nukkuneenakaan parhaimmillaan. Grimillä oli numero 2o ja Praylla 61, hirmu hyvät lähtömerot kylläkin.

Tänä vuonna minulla oli vielä oma huoltaja kisapaikalla :o) Ninalla oli mukana jotain voimajuomaa (Dexal?), kun oli arvannut että en sellaisia itse tajua ottaa, huolehti myös toisesta koirasta aina kun oli tarve. Kun on sählääjäluonne, niin tällaisista asioista on oikeasti apua.

Eka agilityrata oli suht helppo lukuunottamatta elämää ennen puomia.
Grim: Nolla mutta sekoilua ennen puomia, kun piti varmistaa ylösmeno eikä vaan voinut vedättää oikeaan suuntaan. Osui hyvin ylösmenolle ja alastuloonkin olin tyytyväinen, sekunteja kyllä paloi mutta muuten hyvä.
http://www.youtube.com/watch?v=yQOVNP6IqI8

Pray: Nolla ja sija 6
Vaikka P ei tee ylösmenovirheitä niin on aina yhtä ihanaa nähdä 2-4 tassua ylösmenolla :o)
http://www.youtube.com/watch?v=QVToE8Rs2HM
*
Molempien "etu- ja takajalat" samassa asennossa :-o

*

Grim huutaa ohjeita :o)

*

Uskomatonta että ei palikan palikka tipu :-o

*

Selässä riittä pituutta

*

Hyppyrata, rata oli haastava mutta tykkäsin siitä

"Tähän teen sylkkärin..."

.*
Grimin bravuuri, sylkkäri (samalla ohjauksella Pray kääntyy värään suuntaan, eikä mikkän ihme ;o)

Grim: Nollarata ja sija 6. Tähän rataan olen niin tyytyäväinen, sylkkäri oikeastaan täydellinen kakkoshypyllä :o) Muurihässäkän jälkeen olen sen tiellä ennen putkea, ja valuu putken jälkeen, muuta en voisi parantaa.
http://www.youtube.com/watch?v=i13Ce_X9XFk

Pray: Yksi rima alas lopussa, alussa kääntyy väärään suntaan kakkoshypyllä samalla ohjauksella millä G tekee täydellisen sylkkärin :-o Muutenkin olen koiran tiellä hidastamassa samassa paikassa...
http://www.youtube.com/watch?v=YNEV9lTinSw

Juu, en vieläkään katso koiraa...

*
Mustikki miettii: Luuleeko tuo olevansa Terästäti, lähteeköhän se lentoon..?

*

Sunnuntai
Eka agilityrata
Grim: Meni improvisoinniksi kun jalat ei enää vieneet suoran putkeen jälkeen, viimeinen rima alas. Johtuiko tuuletuksesta vai surkeasta tyyrämisestä takaa, en tiedä.
http://www.youtube.com/watch?v=vjqnFMzbzRI

Pray: Nolla sija 5
http://www.youtube.com/watch?v=0jIla1yyrMA

Hyppis

Grim: Kielto kun kaaduin, liikaa kumirouhetta ja kengät vaan rullaisivat niidän päällä. Harmitti koska rata oli uuten hirmu hyvä.
http://www.youtube.com/watch?v=b4USR27ggVY

Pray: Nolla sija 3, vaikka P kääntyi yhdessä kohtaa väärään suuntaan, sain kalastettua sen
http://www.youtube.com/watch?v=BF1NNPhQdIk

Viimeiselle radalle lähtisimme Prayn kanssa kolmenneksi viimeisenä, olin niin ylpeä vippapäästäni jonka kanssa olimme neljän radan jälkeen kolmen parhaan sakissa Janitan ja Jaakon kanssa (joiden pisteet olivat tietty kyllä ihan omaa lukua :o)

Kenguru kääntyy

Viimeinen agilityrata

Grim: Rima alas ja lopussa hylly, jostain syystä pidin sitä kääntökädessä tosi lujaa ja G tuli ohi esteestä :-o

Pray: Saatiin nolla sijalla 6, vähän siistiä :o) Puomin jälkeen lähti käsistä ja meinasi ottaa väärän esteen, sain karjastua sen takaisin,
http://www.youtube.com/watch?v=TV3uQN8c5ZM

Ulkona pääsi itku, väsymys ja helpotus purkaantuivat.Istuin maassa ja itkin ilosta, sitä miten Mustikki ja varsinkin vippapääni sekä minä olimme selvinnyt rankasta viikonlopusta, itkin Pipsaa ja vaikka mitä nyt väsyneenä kehittää...
Sitten tuli monta ihmistä onnittelemaan, ajattelin että olivat iloisia puolestamme kun saimme nollattua vielä viimeisenkin radan. Kysyin sitten jossain vaiheessa Milalta milloinkohan tulokset selviävät..."Tehän olette kolmansia" Mila osaa vastata!

Voihan nyt herranen aika, ei voi olla totta?!!? En halua joukkueseen, emme ole valmiita, paikka kuului nopeimmille...nämä ajatukset iskivät voimalla ja nyt tihrustelin jo kauhusta :-o
Tunteet olivat tosi ristiriitaisia, ilo onnistumisesta, suru ystävien epäonnistumisesta sekä tunne että vein paikan niiltä joille se olisi kuulunut :o/

Täytyy tässä pyytää anteeksi typerää vollotustani, ja kiittää ystäviä jotka yrittivät puhua järkeä minulle, anteeksi ja kiitos!
Olen taas melkein järjissäni, ilmeisesti väsymys ja jännitys saivat minut vielä enemmän sekaisin kun mitä olen normaalistikin ;o)

Karsintoihin lähdin iloisin mielin, vaikka treenit olivat jääneet pariin kertaankesän aikana Grimin ontumisien takia. Jokaiselle radalle lähdin onnellisena siitä että minulla on kaksi tällä hetkellä tervettä koiraa jolla voin kisata. Tämä kuulostaa nyt tosi cornylta, mutta lähdössä kuiskasin koirille että nyt tsempataan Pipsan kunniaksi <3>

Jännitti sopivasti ja keskittyminen oli jotenkin tosi hyvä, ekaa kertaa elämässäni kävin rataa läpi nonstoppina kun edelliset koirat olivat radalla, tämä sopi näköjään minulle :o)

Rentona radalle

Ennen viimeistä rataa Prayn kanssa, mietin että olisi siistiä jos olisimme viidensiä, voisi jossitella jälkeenpäin :o) En voinut kuvitellakaan että olisimme joukkueessa, Jessica sanoi että ehkä perheessä voi olla vain yksi menestyjä... Kun Pipsa kuoli, paikka jäi tyhjäksi, Grimin sairastelun vuoksi paikka meni VippaPeelle ;o)

Olen aina ajatellut että jos vielä joskus olen maajoukkueessa, haluan olla siellä koiralla joka on tarpeeksi nopea ja joka osaa "kaiken", jolla voin pärjätä myös yksilökisassa. Pray jää ajoissa 1-3 sek nopeimmille (eli Hippa-Leenalle, Zenille, Omielle ja muille), siksi tuntui siltä että mitä hittoa me joukkueessa tehdään :-o

Tuija viisaana että eihän sinne tarvi 2-vuotiaalla voittamaaan yksilökisaa mennä, teette parhaanne ja se riittää sitten mihin riittää ja olette taas kokemuksen rikkaampia! Hyvä että vippaP on vain 2v, jos sen pää ei sitten kestä, niin saan tämän tiedon jo nyt ja voin jatkaa sen kanssa sitten vaan lampailla ;o)
Tällä fiiliksellä edetään, plussana kaikelle on että läheinen ystävä on samassa joukkueessa :o) Kaikella on joku tarkoitus, luulen tietäväni mikä se tässä tapauksessa on :o)

Loppukevennys
http://www.youtube.com/watch?v=zGCZuSORZ9g

Miljuunasti onnea Janitalle!!!

koirakuvat.kuvat.fi

Kuvat on ottanut koirakuvat.kuvat.fi sekä Iris Kieme, radat on kuvannut Pirjo ja Nina, kiitos!

R.i.p Gold Honey´s Black Baby 4.2.1995-16.7.2010

2010-07-28T16:36:00.024+03:00

Pipsa oli ollut huonona jo reilun viikon verran, yskitti kovasti ja oli väsynyt. Tanja kuunteli sydämen ja keuhkot, aloitimme sydänlääkityksen sekä nesteenpoistolääkityksen. Yskiminen väheni mutta mummo ei jaksanut enää lenkeille ja lopettu syömisen.
Perjantaina kun minun piti lähteä kohti Turkua MM-karsintoihin, Pipsa makasi sohvalla Jessican vieressä. Ei halunnut juoda eikä syödä, yritimme juottaa ja syöttää ruiskulla, oksensi kaiken, ei jaksanut seistä.

Tiesin että tämä oli viimeinen kerta kun katsoin Pipsan tummiin silmiin, tiesimme molemmat Jessican kanssa että nyt on aika päästää Pipsa Mintun luo, vaikka olimme toivoneet että olisi jaksanut vkl lopun yli, kun palaisin Turusta.

Olimme sopineet Tanjan kanssa että tulee käymään illalla kun tulee matkalta. Tanja on yksi parhaimpia ystäviäni 20 vuotta taaksepäin sekä eläinlääkäri, joten lähdin ahdistuksesta huolimatta kohti karsintoja, tietäen että hän olisi Jessican tukena kun Pipsa nukkuu pois.

Jessica parka oli ollut aivan poissa tolaltaan, Jessica on ollut 7 v kun Pipsa on tullut meille, ei edes muista elämää ilman Pipsaa. Pipsa on ollut hänen kaverina pitkinä yksinäisinä päivinä kun äiti on töissä, toiminut kuuntelijana kun äiti on tyhmä eikä ymmärrä mitään, lohduttanut kun ollut kipeänä yksin kotona koulusta. Viimeiset vuodet vanha mummeliini on asunut kokonaan Jessican ja Marlon luona.

Loppujen lopuksi kaikki oli mennyt hirmu hyvin, Jessica oli rauhoittunut ja olo helpottunut kun Pipsa nukkui aivan rauhallisesti pois. Itsellä syyllisyys painaa, kun en ollut paikan päällä :ó(

Elämäni koira. Muistelen kun aloitin agilityn Pipsan kanssa, se meni alusta lähtien jo miljoonaa ja puri hulluna kun ei tullut mitään ohjeita, vaatteet aina riekaleina ja kädet sekä jalat mustelmilla ;o)

Vuosien varrella opin ohjaamaan kiihkeää marsua paremmin, Pipsa voittikin Pohjoismaiden Mestaruuden kaksi kertaa 8 ja 9 vuoden ikäisenä, sekä lukuisia muita kilpailuja. Pipsan olleessa 10v, olimme mukana JAU:n SM-joukkueessa ja Pipsa teki vielä siellä nopeimman ajan kaikista :o)

Siellä missä Pipsa, oli aina Minttu

Pipsan sekä Mintun ja agilityn kautta, olen saanut monta ystävää, on ollut suuria tunteita sekä iloa että surua. Yksi näistä, rakas ystäväni Janita lohdutti minua ao:lla tekstarilla karsintalauantaina, kun olin kirjoittanut että en saanut yöllä unta, kun ahdisti ja mietin koko yön onko Pipsa nyt yksinäinen ja peloissaan, missä hän on...

Pipsalla on siellä kavereina teidän oman perheen koiria ja vanhoja agilitykisakumppaneita, joiden kanssa ne ihmettelevät nykymenoa ja muistelevat vanhoja "hyviä" agilityaikoja, kuinka he ovat olleet uranuurtajia tässä lajissa Suomessa :-)

Enkeli hiljaa vierellä kulki, tassuun tarttui, silmät sulki. Antoi siivet, opetti lentämään,kuiskasi hiljaa: lähdetään."

Kiitos Pipsa pieni, elämäni koira, kaikista vuosista jotka meille annoit <3

Ihana juhannus

2010-07-07T09:33:00.042+03:00

Perjantaina Tuorlaan Jessican kanssa. Samu on lähtenyt juhannusviettoon serkkujensa kanssa Syötteelle
Ekana agilityrata, mietimme onko vahingossa tehnyt ykkösluokan radan ;o)Vain alkuhyppykuviossa sai vähän miettiä, muuten rata meni serpentiininä läpi kentän.
Ei ole näköjään asennevammani vieläkään parantunut, fiilis mennä radalle tippuu totaalisesti kun ei tarvi ajatella lainkaan :o/
Iris on ottanut hyvälaatuiset kuvat. Lammaskuvat alimpana on kännykälläni ja Jessican ottamat digikamerala. Näistä saa niin mukavia ja hauskoja sarjoja, kiitos Iris ja Jessica !!

Pray taisi tehdä nollan, puomilla olin niin jäljessä että joutui odottamaan siinä minua, ihan ok muuten

Sin ja Jessica tekivät myös nollan :o)

http://www.youtube.com/watch?v=4aADSXNg_W4

Grimin onnistuin hyllyttämään. Olin niin jäljessä keinun jälkeen, en uskaltanut vedättää märällä nurmella missä vauhti sen kun kasvoi suoraviivaisella radalla. Meinaan leikata, mutta sitten tajuan että en voikaan...siitä G tunsi jo ajatukseni ja painui väärään päähän putkea.

http://www.youtube.com/watch?v=CVUTH3V_sZI

Toka rata, Saviojan hyppis. Tämä oli kiva rata, itseasiassa aika vaikea varsinkin Praylle mutta silloin lähdenkin innolla radalle tappaamaan sitä (siis rataa, en tuomaria tai koiraa ;o)

Grim teki ok nollan. Valui muurin jälkeen kyllä, kaksi viimeistä estettä ei lukenut niin kuin halusin.

Pray teki myös hyvää rataa (sama kohta huono alussa), pujottelussa yhtäkkiä tajusin että meillähän on nolla alla...enää yksi haastava päällejuoksu/taaksetörkkäys...vähän ajoitus pielessä ksekittymishäiriön takia kun sen tajusin..

http://www.youtube.com/watch?v=qFexCLW8WCI

Sain sen kuitenkin selvitettyä ja tehtiin tuplanolla :o)

Sin ja Jessica tekivät hyvän radan, yhdessä kohtaa tuli Sinkielto kun Jessica ei ollut varautunut että voi valua ohi eikä tule kohti, vaikeista kohdista selvisivät :o)

http://www.youtube.com/watch?v=GSej-7N0s0w

Grim voitti ja tuli siten Suomen ja Ruotsin hyppyvalioksi :o) Pray oli toinen :o)

Anja mulkerona (sanoo Jessica)

Illaksi ja yöksi mentiin Milalle, myös Marianne ja Träp olivat siellä yötä. Ihana paikka ja ihanasti sisutettu! Treenasimme pikkujuttuja klo 00 asti :o)

Sin the (ei niin )suloinen sisäkkö vahtii perheen ruokia

La-aamuna mentiin treenaamaan tokoa ennen agilitykisoja :-o Grimillä hyvä seuruu ja hyvä ruutu, kun miettii että olemme treenanneet viimeksi ehkä vuosi sitten... Kaukoja ja tunnari en tee lainkaan kun en viitsi sotkea Iriksen juttuja sen kanssa.

Eka rata oli kait Lenan taas...haastavampi kuin eilinen.

Kuin kaksi marjaa

Pray taisi tehdä ihan hyvän nollan ja oli toinen (vaikka) otti kaikki kontaktit selkeästi ;o)

http://www.youtube.com/watch?v=3VzCNRTQ2yo

Pray the Spider

Pray sukeltaa

Grim ei koonnut itseään lainkaan hypylle missä olin päättänyt tehdä ihmisnuolen/päällejuoksun putken jälkeen, mietti ilmeisesti että viisaampi väistää...pudotti riman ja häipyi selän taakse tms.

http://www.youtube.com/watch?v=btTJQhtQ3_E

Sin ja Jessica tekivät nollan ja olivat kuudensia, myös ottaen kontaktit :o)

http://www.youtube.com/watch?v=J4IG2ROF6_s

Ohjaus päällä, jalat kääntyy = koira tietää mihin mennään

Iris kuvannut hyvästä paikasta. Näkyy selkeästi ottaako kontaktin vai ei, suurin osa ei saanut virhettä vaikka räiski miten...

Pray selkeä mutta ei kovin nopea A

Sin hyvä A

Mustikilla on siiv...ei kun korvat

Grim selkeä mutta ei nopea A.

Aikamoinen kokoero näillä sisaruksilla... Ei ihme että alempi on hieman :o) ketterämpi

Faan, täydellinen ja nopea A

Toka rata oli kait Annen pohja mutta Lena arvosteli.

Kolmas este oli pujottelu joka meni suoraan yleisöä kohti, siitä lähdettiin poispäin n 100astetta suoraan putkeen (videolta ei näytä niin pahalta). Osoittautui vaikeaksi, luulen että yli puolet koirista jätti viimeiset kepit pujottelmatta, myös konkari koirat vaikka ohjaajat saattoivat loppuun asti :-o

Päätin että en auta kumpaakaan, leikkaan ensin takaa ja sittensaavat pujotella itsenäisesti loppuun ja etenen itse putkelle.

Pray ensin, alkusekoilun jälkeen kun tuli väärinpäin mun jalkojen väliin :o)) oli hyvä ihmisnuoli kakkoshypylle - jätti kaksi viimeistä väliin kun irtoilin toiseen suuntan, tämän olin kyllä arvannut mutta halusin kokeilla. Koira uudelleen pujotteluun ja nyt kesti.

http://www.youtube.com/watch?v=SpRgKbmiK8g

Pray on hoksannut että kun sujahtaa jalkojeni väliin istumaan, pääsee pian radalle. Välillä meinaan kompastua siihen koska ennakoi niin kovasti milloin mahd pysähdyn ja haluan sen sinne...aina ei myöskään ehdi miettiä miten sinne pääsee :o))

Pray: Mie en ymmärrä, nyt on jokin pielessä... :-o

*
Pray: Huh miten säikähdin, mutta nyt on kaikki hyvin, onhan?

Grim, ihmisnuoli huonompi. Grim kesti irtoamisen niin kuin olin olettanutkin :o) Muuten ei ollut mikään erityisen hyvä mutta ei huonokaan rata, itse olin tosi heikko ja pyörrytti jo lähdössä kun jouduttiin vähän odottelemaan. Muistaakseni oli kolmas tällä radalla, parempaan ei vauhti vaan riitä.

Periaatteessa ei voittanut irtoamisella mitään, halusin vain testata ennen karsintoja mitä kestävät.

http://www.youtube.com/watch?v=qBJbg4A4FQI

Sin ja Jessica tekivät hienon nolla ja päätyivät sijalle 5 :o) Tämä oli tosi hyvä Sinikalta ja Jessicalta, Sinikan heikkous on ollut juuri pujottelun loppuun meneminen. Jessica malttoi hyvin ja ohjasi niin kuin olisi vielä ollut pari keppiä viimeisen jälkeen. Saivat siten tuplanollan ensi vuoden SM:iä varten :o)

http://www.youtube.com/watch?v=ryD5KYz0hXA

Tein uudelleen Praylla jälkeenpäin sen pujottelukohdan. Taas lopetti ekalla kerralla :o/ toisella kerralla meni loppuun.

Sitten leikittiin vähän missä kepit...Pray lähti ihan ihme suuntiin, ensin juoksi keskelle kenttää- otti pituuden -sitten pari hyppy - sitten kepit ;o) Grimiä taisi hävettää kun perhejäsen on noin pöljä ;o))

Sunnuntaina olin Samulin luona Pernajalla. Mahtava ilma ja mitä kauneimmat maisemat, tällainen on kesä parhaimmillaan!

Päästiin siirtämään kahden n 50-70 lampaan laumaa lohkolta toiselle, sekä häkittämään ja auttamaan punnituksessa vajaa 70 pässiä. Olipa kivaa ja (hikistä) hyödyllistä meille :o)

Sin nauttii oman työn jäljestä, pässikaritsat kasassa

Samuli madottaa punnituksen jälkeen

Pian lähdetään matkaan...

Sin pienenä pilkkuna takalaidassa pitää huolta että eivät pääse livahtamaaan viereisille niityille...

matka jatkuu tiellä...

metsän läpi...

pellon yli...

toisen laitumen läpi (perinnebiotooppi?)...

lopulta perillä uudella laitumella

Lotta & Anttu sekä Jessica & Chilla ratsastuslenkin jälkeen

Sköt om er!

SM-2010

2010-06-30T12:04:00.024+03:00

Iris the kuvaaja oli paikalla ja kuvat ovat hänen ottamia, paitsi yo :o)

Olin perunut Grimin SBCAK:n joukkupaikan Piiran käynnin jälkeen, liian epävarmaa olisiko kunnossa vai ei :o/ Friidu nousi varakoiran paikalta joukkueseen ja SBCAK:n kriteerien mukaan Prayn olisi kuulunut olla varakoirana. Harmikseni sain huomata että jostain syistä näin ei kuitenkaan käynyt... Varakoiran paikka nyt ei yleensä tarkoita mitään, tällä kertaa olisi näköjään kuitenkin päässyt juoksemaan, koska Piru jätettiin pois ja varakoira pääsikin radalle :o/

***
Sunnuntai
Eka yksilörata oli Mujusen hyppis, ensimmäinen reaktio oli että onpa "symmetrinen" :o) Tutustumisen jälkeen tunne olikin pelkästään positiivinen, olo oli helpottunut kun radalla ei ollut mitään sellaista kohtaa mistä emme selviäisi.
Grim lähti suht alussa. Viiden esteen alkusuoralla Grim tunki toisen askeleen ennen kolmoshyppyä, ajautui liian lähellä eikä saanut itseään yli tiputtamatta rimaa. Sitten välistävetokohdassa tiputti toisenkin, en tiedä miksi :o/ Lopussa oranssin putkeen jälkeen hukkasin hetkeksi seuraavan hypyn (rima alhaalla) ja vähän töks tuli toiseksi vimeiselle hypylle.

Rata oli kuitenkin tosi kiva!

Alkuhöpinät ja agilityjumalan muistaminen ;o)

Mikä ojennus :-o

Hyvät ynpyrät :o)

Yes, kepeille!

Eli kympillä ei finaaliin mennä ajattelin, olin kuitenkin iloinen että olimme päässeet osallistumaan kun pari viikkoa sitten luulin että Grimin agility on ehkä lopullisesti ohi.
Sin ja Jessica ottivat kiellon pujottelusta kun Jessica ajoi Sinikan päälle, sitten lopussa hyl kun Jessica hukkasi vähän yhden esteen...tais olla sam minkä minä hukkasin. Muuten oli ehjä suoritus :o)

Hieno ynpyrä :o)

Hyppikseltä ei tullut kun 5 puhdasta nollaa ja 5 yliaikanollaa, eli pääsimme finaaliradalle :o)

Finaalirata olikin sitten pettymys, vain alussa sai olla tarkkana että ei koira tule ohi kolmosesta, muuten rata oli kuin ykkösluokan rata :o/

Grim teki muuten ihan ok radan, puomille tuli sivusta ja siitä ylösmenovirhe, olisin tietty voinut pysäyttää mutta ei mitään järkeä kun mahdollisuuksia ei muutenkaan ollut.

http://www.youtube.com/watch?v=Uztdoav8G0A&feature=player_embedded

Pissahätä vai tarkkana kolmosella...

Onneksi murisin ennen keinua...tai Mustikilla olisi ollut siivet :-o

Finaalirataa seuraamassa äiti ja tytär :o)

MM-Mikko on kaikkien saavutuksiensa jälkeen yhtä mukava ja nöyrä, olisin niin suonut heille voiton, harmittavasti Mikko tyri Skylla juuri tuon neloshypyn :o/

Janita teki Hippa-Leenalla ja Omiella jäätävät radat (ekalla radalla rimat) ja nousi pronssille Hipan kanssa ja neljänneksi Omiella :o))

HSKH onnistui mielestäni hienosti järjestelyissä ja kisapaikka sekä sää oli erinomainen!

Paimennustreenit ja kisat viikolla 24

2010-06-21T16:48:00.016+03:00

Tiistaina ajoimme Jonnan kanssa Tiina Mäkelän luo Vastilaan treenaamaan hakuja.
Ennen kun menimme lampaille Tiina siirsi Micken kanssa lehmät takaisin laitumelle lypsyn jälkeen. Ovat kyllä suloisia, mutta en tajua miten joku uskaltaa paimentaa noita talon kokoisia tätejä :-o

Tiinan lampaat ovat erittäin liikkuvaisia suomen lampaita. Sinikalla tein muutaman n 100m haun jotka menivät hyvin, sitten jotakin poispäinajoa jotka olivat myös ihan ok kun ottaa huomioon että olivat aika rallilampaita ;o)

Ihana paikka kun pääsi vilvoittelemaan jälkeenpäin

Praylla tehtiin ihan vähän tavallista kuljetusta, tämäkin oli haasteellista kun ei sitä tempoa ole, tympii tuo maahan-aja-maahan-aja-maahan...

Torstai iltana Samun kanssa kohti Someroa, Jonnan ja Anton mökille. Ihana pieni mökki jossa iso piha missä Pray ja Magda juoksivat ihan hulluna monta tuntia, pieni ihana Skotti perässä :o)

Perjantai aamuna piti olla vähän ennen klo 9 Kotikoskien pellolla. Siinä sitten Jonna huomasi että virta oli jäänyt päälle sen autoon edellis iltana ja nyt oli akku tyhjänä :-o Ei muuta kun minun autolla kisoihin ja matkalla mietittiin strategiaa miten Jonna saa vietyä Decon Temulle agi-kisoihin Vantaalle...

Eka startti meni ihan mönkään. Lähdimme ihan viimeisenä ja olin jo ehitnyt nähdä miten monella oli suuria vaikeuksia... Tuuli tosi kovaa ja ruoho oli suht pitkä pienelle koiralle joka vielä hiipii matalana, mietin kuuleekohan mitään...

Sin lähti hyvälle hakukaarelle (melkein liian suuri, liikaa painetta?), oli jopa menossa yli mutta sain vihellettyä sen maahan, tai ainakin pysähtyi. Sitten lähti nostamaan, lampaat lähtivät heti varikolle päin joka oli lähtötolpasta oikealle... Huusin vasen minkä jaksan mutta koira ei reagoi mitenkään, peesaa vaan tätejä :-o
Tätä en ollut lainkaan odottanut joten olin todella hämmästynyt, seisoin sitten hiljaa ja näin miten häpyivät vastaanotto varikolle :o/

Kysyin konkareilta mitä olisin voinut tehdä...? Miksi Sin ei lainkaan ottanut vasen käskyä...?

Anne sanoi että kolme uuhta oli nostanut päät pystyyn ja lähteneet siihen malliin varikkoa kohti, että ainoastaan puremalla olisi pysähtyneet. Annika sanoi että ei edes se olisi auttanut, olisi kaatunut vain yksi...olisi pitänyt olla koira joka tekee kuin Nillan Swedu teki Klossnereilla, menee eteen-perääntyy-menee eteen-peräntyy-....
Tähän meidän Sinikan (ja minun) voimat, vauhti eikä kokemus riittänyt ja tuskin ikinä tulee riittämäänkään. Mieli oli todella maassa, suoritus loppui ennen kun oli edes alkanut :ó(

Sitten lähdettiin kovaa kohti mökkiä laina starttikaapeleilla, Jonnan naapuri oli tullut apuun ja saatin kun saatiin auto käyntiin. Lapset ja koirat autoon ja taas kohti Someroa.

Pete oli tolpalla suurimman osan kisasta kun ei kisannut, liikkuminen sujui kuitenkin mallikkaasti :o))

Toka.
Etukäteen mietin että haluankohan edes mennä toiselle radalle, jos ei taaskaan päästä tolpalta pidemmälle... Sisuunnuin kuitenkin kun näin Jonnan taistelevan uuhia vastaan Decon kanssa :o)

Tolpalta näin että yksi uuhi seisoi monta metriä muista...olin epävarma lähteänkö vai en, en kuitenkaan uskaltanut odotttaa joten lähetin.
Hakukaari taas hyvä, nyt en laittanut lainkaan painetta :o) Nosto myös parempi, kun näin että tädit meinaavat taas lähteä kohti varikkoa ja Sinikalla näytti tulevan vaikeuksia, lähdin menemään Annikan neuvojen mukaan kohti lampaita huutaen samalla vasenta, nyt onnistui ja saimme ne tolpan ympäri.

Linjan hakeminen ykkösportille oli takkuista ja oli aluksi monta metriä offlinessa, sain kuitenkin korjattua ja suht hyvällä poispäinajolla saimme kaikki uuhet ykkösportista läpi :o)
Sitten se taas alkoi, se sama täti oli päättänyt että ei kulje muiden kanssa... Kerran yritti lähteä haneen oikein tosissaan, kun Sin piti muita minä otin Jonnasta mallia ja huidoin sen edessä oikein kunnolla ja suhahdim, säikähti sen verran aettä Sin ehti taas pysäyttämään sen ja palauttamaan laumaan.

Sin parka joutui useaan otteeseen hakemaan sen yhden takaisin, ykkösportilta kakkoseen Sin kulki puolet matkasta sisäpuolta triangelia ja yritti pitää sitä erakkoa mukana. Saatiin kaikki kakkosportistakin, se käännös meni huonoksi kun Sin sisäpuolella ja piti lähteä vasemmalle kääntämään takaisin tolpalle päin....
Saatiin kun saatiin ympyrään ne ja sieltä häkkiä kohti, kerran taisi kaikki paitsi tämä yksi täti olla sisällä...kovasta yrityksestä huolimatta ei vaan saatu niitä sisään :o/
Ei oltu ehditty tuomaripuhutteluun, joten oli jäänyt kuulematta että tullaan pois tällä kertaa kun häkkipisteet on loppu vaikka aikaa vielä olisi. Jäin sitten säheltämään kun jotkut huusi että jatka ja jotkut että tule pois...olipa noloa :o/
Olin kuitenkin tyytyväinen että saimme muuten radan läpi (vaikka peukalokin meinasi irrota kun jäi jossain vaiheessa naruun kiinni).

Luulin että emme saisi mitään pisteitä kuljteuksista kun se yksi uuhi koko ajan seikkaili omiaan. Tuomari Severi Hirvonen sanoi kuitenkin että sille emme voineet mitään, ja olimme tehneet koko ajan kovaa työtä ja lampaat olivat olleet linjalla. Saimme sen verran pisteitä että ylsimme kakkossijalle häviten voittajalle vain 2 pistettä, vaikka emme saaneet niitä häkkiin :o)

Jos agilityssä on agilityjumala, niin on kyllä paimennusjumalakin. Kun viikko sitten ajattelin että ehkä tästä vielä joskus kakkoseen... Pj pilvien takaa muistutti että älä kuule luule itsestäsi yhtään mitään...tultiin taas ryminällä alas, nyt yritän kasata itseni jotta uskaltaa edes ilmoittaa uudelleen ykkösiin :-o
Myy (teki täydellisen radan)ja Tauno olivat muistaakseni 2 ja 4 ekassa kisassa, ja Luna voitti muistaakseni toisen... Myy olisi voittanut, mutta Joski oli päästänyt köydestä irti häkityksessä.

Kisat ja kaikki puitteet olivat taas mainiot, kiitokset Kotikoskille ja kaikille jotka jaksoivat taas neuvoa noviisia, jolta ei kysymykset lopu :o)

Ramparaporttia

2010-06-15T10:00:00.010+03:00

Grim kuvattiin perjantaina hännänpäästä kuonoon. Piiran arvelut ranteen nivelrikosta ja edellis kerralla niskan välilevyonglmasta, eivät onneksi pitäneet lainkaan paikkansa. Eli ei tarvi heti ainakaan lopettaa agility kokonaan.

Kaikki nivelet puhtaat ja hyvät.
- Oej uloin varvas paksumpi sekä oikean jalan olkanivelkapseli repeytynyt
- Reagoi toistettavasti lonkan veto+polven kiertoon. Takajalkojen sisäfileet kipeät ja kireät, oire etupään vaivasta kun koira kuitenkin revittää täysillä kun liikkuu
- Taivuttelussa molempien olkanivelten ojennus puutteellinen

Mitään varsinaista syytä sen satunnaisiin ontumisiin ei löydy, hoidetaan nyt kumminkin varmuuden vuoksi cartrophenillä ja lisäravinnolla. Ravilenkkiä, treenit minimiin sekä rimat maassa.
Periaatteessa Geen kaikki raajat ok, on kuulemma kuin palapeli missä palat ovat ehjät mutta eivät vaan sovi yhteen :o/

Pray nakertanut oikeaa etujalkaa kahdesta kohdasta...saa sii mitä sieltä plumpsahtaa...
Pipsalla 15,5 v on kova pissatulehdus, eikä halua syödä. Oksentelee välillä rajusti ja yskii/kyökkii myös, sitä on kyllä tehnyt jo pidemmän aikaa. Sitten on vielä uusi patti kyljessä... Voi kun jaksaisi vielä tämän kesän kanssamme
Anja, niveliä ei enää särje niin mutta ovat tosi jäykät, väsy edelleen tosi kova

Agilityä Outin kanssa Purinalla sunnuntaina. Tehtiin Teemun jäljiltä olevaa rataa jonka alku oli koopio Jaakon/Janitan syksyn harjoituksesta. Aika helppo eikä mikään pitkä, sopiii meille hyvin juuri nyt.
Grim oli aivan kaheli taas, menee miljoonaa (rimat maassa) mutta ei tule ohjauksiin ja putkijarrutuksista ei ole ikinä kuullutkaan... Kun oltiin kaahattu pari kolme kertaa alku ja vihdoin uskoi että kepeille EI mennä vielä, rata oli ihan helppo.

Pray meni myös hyvin koko radan, yhdessä kohdassa käntyi jostain syystä väärään suuntaan...teen toki paljon leikkauksia. Sitä pitää vaan pitää kunnolla kääntävässä kädessä. Sitten tuli yhden putken jälkeen leyeröinissä hypyn ohi...olisi ollut loogisempaa otta se hyppy... Taas muistutus että; ohjaa putken jälkeinen hyppy tarkasti :o)
Aina ja Halla eivät edes vilkaisseet sitä ekaa putkea alussa, jonka minä joudun merkkaamaan tosi huolellisesti, molemmat menivät muutenkin hyvin.
Stidi tuli myös paikalle Esan kanssa. Ensin sanoi että en ole ihan varma onko sillä lainkaan aivoja...anteeksi Outi, mutta kyllä siellä sitten ehkä muutama pieni solu on... Ne pakkautuvat vain niin tiiviisti, kun se menee niin lujaa :o))

Paimennus meni eileen tosi hyvin molempien koirien kanssa, ainoa harmi on erittäin pitkä ruoho jonka saamme murskattua varmaan aikaisintaan jussin tienoilla :o/ Koirat ei näe lampaita eikä kuule ohjaajaa...
Pillin olen ottanut käyttöön molemmille maahan- ja walk-käskylle, käytän tietty vielä vihellyksen perään sanallista käskyä. Pray on oppinut paremmin, välillä en tarvi edes suullista käskyä. Varsinkin walk-vihellystä Sin ei tajua lainkaan...
Jos pääsis treenamaan pitkiä hakuja, voisin ehkä harkita jopa starttaavani vielä Sinikalla joksus kakkosessa...kääk :-o

Kun pakkasin kamoja pois, Pray oli livahtanut 25:een jatkamaan treeniä omiin nimiin, minä en siis käskytä tai ole näkvinään mitään (joo joo, tiedän että ei saisi päästää)...kun saisi saman rentouden hakuihin
Jännää kun ovat niin erilaisia. Sin tyytyy tuossa vaiheessa pitämään niitä aitaa vastaan ja nauttii siitä täsyillä. Pray taas haluaa pitää niitä liikkeellä
http://www.youtube.com/watch?v=GCzFdUN21r0

Kahden metrin hyvä mieli ja Stadi Games

2010-06-07T12:57:00.018+03:00

Perjantaina Kati saapui, joutui lampilenkin jälkeen mun ja Jonnan kanssa laitumelle :o)

Prayn kanssa tein jonkun verran poispäinajoa, ajettiin pitkin koko peltoa. Suurimmaksi osaksi antaisin noin 6-7 p siitä, mutta pari kolme metriä olivat täysi 10 :o)

On tämä kyllä, kamalasti treeniä ja harmaita hiuksia, sitten sitä on aivan onnessaan kun tuntuu oikein hyvältä kaksi metriä :o))

Sinikalla pitkä haku vasemmalla, teki oikein tässä kohdassa kun pysähtyi liian aikaisin kun pareerasi lampaiden vedon kavereiden luo. Olisin silti halunnut että menee niin pitkälle kun haluan, otin uudelleen ja nyt loppu oli hyvä.

Jommalla kummalla kerralla meinasi oikaista kaarella (portit linjalla ja meinasi oikaista sisäpuolelta, vänster käskystä otti ihme ja kumma selvästi ulos :-o

Lauantaina Samu sai todistuksensa, lähtivät sitten merelle Axelin ja Rissen kanssa.

Iltapäivällä kolmosiin Laakson urheilukentälle, Stadi Gameihin.

Eka rata oli hyppis. Alku oli aika haasteellinen, Pray tuntui tosi tahmealta ja tuntui että heräsi henkiin vasta pujottelussa. Lähti sitten lapasesta yhdessä nurkassa, hyl.

Videolta katsottuna P oli vaan tosi tarkka, jäi kärjestä vain sekunnin vaikka kävi ottamassa yhden ylimäärisen sivuhypyn.

http://www.youtube.com/watch?v=LFRLCBHwDQ8

Lähtöön meno ei ole ihan sitä mitä toivoisin...

Itse lähtö on ihan ok

Toka rata aika basic ja vähän tylsä, puomi aivan kamala, himmaa lopussa eikä tule alas asti. Otti yhden riman alas sekä kiellon lopussa, kun peitin keinun tooosi pahasti myöhäisellä valssilla, Pray vakuuttunut että mennään pujotteluun ja minä vaan sösson edessä...ei tunnu näkevän keinua

http://www.youtube.com/watch?v=lV-QkXsmAKI

Näkee miten P seuraa mun liikettä eikä fokusoi alas :o/

Pray seuraa tarkasti ja tietää kummalta puolelta hyppy otetaan

Sunnuntaina taas eka hyppis. Tässä taas haasteellinen alku, hukkasin jotenkin kolmoshypyn enkä oikein päässyt asemiin viitoshypylle. Loppurata oli tylsää ympyrän juoksua kaksi kierrosta, tein loppuun extemporee sokkarin jonka jälkeen tiputti riman. Olipa tyhmää kun olisi voittanut 1,5 s marginaalilla :o/

Katilla oli kamera sanonut sopimuksen irti, joten tätä ei voinut jälkeenpäin fiilistellä.

Jalat roikkuu kun kengurulla

Toka rata oli Jalosen kiva ja haasteellinen rata. Puomille valuu jotenkin pois ennen lupaa, ottaa kyllä mutta ei tee sitä niin kuin pitää :o/ Tämän onnistuin nollaamaan, vaikka A oli kyllä räkäinen...riitti toiselle sijalle Punssin jälkeen.

On tainnut ponnistaa aika kaukaa...

Kati teki aivan täydellisen radan Gimmalla, en keksi mitään parannettavaa paitsi että olisi voinut ottaa A:n kontaktin ;o) Oli toiseksi paras aika kaikista, meidän Jounin Darmalla oli nopein aika :o)

Nina oli sanonut minulle että "sä voit kuvata Katin radan mun kameralla", minä siihen että hyvä, koska kuulin että sanoi "mä (Nina) voin kuvata Katin radan mun kameralla"... Ei siis pääse Katikaan fiilistelemän sitä :o/ jos ei nyt kukaan muu olisi sattunut kuvaamaan sitä...?

Vaikka tulostaso ei ollut kummoinen niin jäi ihan hyvä mieli. Kolmen radan alut olivat haasteellisia ja sitten kun niissä vielä onnistuu niin se on kivaa :o)

Muutenkin niin nämä kisat olivat vaikeiden hyppykulmien kisat. Pray tiputtu kaksi rimaa mikä ei ole kivaa, positiivista on että selvisi hyvin kaikista vaikeista, ehkä sekin keskittyy paremmin kun on haasteita ;o)

Pray löysi kentältä ihanan vesilätäkön missä oli hyvä vilvoitella radan jälkeen uimalla käsipohjaa :o)

Onnellinen pieni Vippa

Kaikki kuvat ovat Iris Kiemen ottamia, kiitos Irkku!

Sommartider hej hej

2010-06-02T08:58:00.013+03:00

Pari viikkoa sitten oltiin Sin´n kanssa Narikkatorilla Royal Caninin rekassa. Sin on loistava tällaisissa tilaisuuksissa. Menee kaikkien kokoisetn ja väristen luo rapsutettavaksi :o)
*

Ollaan lenkkeilty ja paimennettu parikertaa. Magda ja Pray löysivät ihana kuraojan...

Sin tarkkailee että G ei huku
Tällä lenkillä Outin vastaus toivekkaan näköisenä, kaikkeen mitä vaan valitin omista koirista tai mitä toivoisin, oli "Stidi"! Hmm...mitähän se tarkoitti...

Sunnuntaina

Joski ja Ida tulivat katsomaan vähän Prayn paimennusta. Pyysin Joskia yrittämään Prayn kanssa vähän poispäinajoa, meni paremmin kuin minun kanssa (vähän vilkuili missä minä olen) ja Joski kysyi että mikä meidän ongelma nyt sitten olikaan :-o

Toivoisin että ei tarvisi käyttää maahanmenoa poispäinajossa jarruttamiseen, mutta kun meidän lampailla niin vaikea harjoitella tempoa kun eivät ilmaiseksi liiku...pakko varmaan sitä sitten käyttää.

Tehtiin vielä haun alkuja, Joski piti taas liinasta kun minä laitoin painetta, hyvin on tämän hoksannut eikä monta kertaa yrittänyt karata kaarelle. Neuvoi laittamaan vielä kaarella parikin kertaa maahan, tämäkin toimi hyvin. Joskilla hyviä neuvoja mitä itse ei tule ajatelleeksi, kun vaan muistaisi sitten kun menee taas yksin.

Sieltä mentiin meille vähän katsomaan Taunon agilityä. Minä taas vuorollani kokeilin Taunon kanssa leikkauksia, ai että kun se on makee! Nyt oli minun vuoro kysyä "niin mikä teidän ongelma olikaan" ;o)

Sitten Joski kokeili itse, eikä ongelmia :o) Turhat mölinät pois ja anna koiran keskittyä esteisiin. Lopuksi vielä Tanelle "missä kepit"-treeniä.

Tällaiset vaihtarit ovat tosi hyviä!

Maanantaina Outi ja Esa tulivat aksaamaan. Tehtiin extempore väännetty rata josta tuli oikein hyvä, piirsin sen myöhemmin ja JAU:laiset saavat tehdä sen ke illalla hieman pidempänä versiona.

Pray tiputti rimoja taas. Suoran putken jälkeen minä sisäkaarteessa, ei korjannut ulospäin pujottelun avokulmaan. Pari yritystä ja sitten verkko, hiffasi nopeasti. Tiedän että olisi mennyt jos olisin mennyt ulkokaarteeseen, mutta näitä pitää treenata. Kaikilla koirilla oli ekalla ytityksellä tässä ongelmia. Grimillä en treenanut lainkaan.

Ruohonleikkuri on rikki, joku akseli mennyt poikki ja joutuu odottmaan varaosaa...ensi viikolla ei pysty enää menemään,nyt jo aivan liian pitkä :o/

Tiistaina tein Grimillä saman radan kun Praylla ma, rimat maassa. Jiizus että se meni lujaa. Haukkui/huusi koko radan läpi, vaahto ja räkä lensi suusta :-o

Koira parka niin innoissaan kun ei sillä olla tehty juuri mitään, muut saa mennä paimentamaan ja aksaamaan ja hän katsoo vaan ikkunasta :ó(

Oli niin siistiä mennä sillä, en kyllä voi väittää että olisi tippaakaan käsissä ja kaarrokset yltävät melkein naapurin pihaan mutta so what, se ei ontunut jälkeenpäin :o)

Näin kait se sitten on tehtävä, harvoin treeniä ja rimat maassa...sitten on vaan elettevä kurittomaan rimantiputtelijan kanssa...

Illaksi oltiin tilattu Pete Keski-Korpela meidän paimennuspoppoota kouluttamaan.

Sin´llä ei mitään ihmeempää. Tein pitkän haun joka oli kuulemma hyvä (Pete ylhäällä katsomassa), löi vähän yli mutta parempi niin. Nostossa ja kuljetuksessa suuria vaikeuksia, sen hiipivä tyyli ei vaan saa näitä liikkeelle :o/

Sinikkaa ei saa nipistämään niitä vaikka mitä tekisi. On varmaan vannonut paimenjumalalle kun halusi pentuna paimenkoiraksi, että ei IKINÄ pure tai ole tuhma lampaille vaikka mikä olisi...

Nyt jakokin oli vaikeampaa kun yleensä ja Sin vielä hitaampi kuin normaalisti..minäkään en kuulemma liikkunut oikein, miten niin :-o

Pete sanoi että odottakaa kun hän kokeilee Spotilla vähän tyttöjä (lampaita ;o). Spot sai hyvin tytöt vauhtiin ensin, sitten kun tottuivat siihen niin sai kyllä puskea kunnolla ja pääsi sekin tosi lähelle. Kun pitää lampaat koko ajan liikkeellä (sisäflankit kunnossa) ovat aika ok kun koira jaksaa puskea.

Toisella kerralla tein Sinikalla poispäinajoa pitkin isoa peltoa, karkasivat kerran muiden luo kun tultiin takaisinpäin, hain ne ja tehtiin uudelleen loppupätkä.

Praylla katsottiin haun alkuja, n 40m. Pete piti liinasta aluksi, minä puolessa välissä lampaita ja koiraa. Otti hyvin paineen eikä karannut kertaakaan kaarelle, lähtee kuitenkin liian lujaa. Pete neuvoi huomauttamaan heti muutaman metrin päästä ja/tai mennä blokkaamaan, toimi hyvin. Tavalliset flankit pitää hyvin auki, hakutilanteessa lähtee miljoonaa, tähän pitää saada ajatusta ja rentoutta mukaan.

Toisella kierroksella halusin tehdä 25:ssa poispäinajoa. Oli vaan kolme ihan hyvin liikkuvaa lammasta, mutta takareunalta halusi juosta täysillä etureunaan kavereita kohti.

Välillä ihan ok, ja Pete sanoi että näyttääkin ihan ok:lta. Otti kuitenkin häiriötä vaikka mistä ja minua rupea ärsyttämään.

Pyysin Peteä puikkoihin auttamaan koiraa, Pray vilkuili minua eikä näyttänyt keskittyvän kunnolla, näytti samalta kuin miltä tuntuu. Pete mielestä tuntuu väsyneeltä, eli ei puske niin kuin ennen, into jotenkin poissa ja tekee niin kuin olisi huonosti palkattu työ :o/

Vaikka masentavaa kuulla, niin tavallaan helpottavaa kun tunsi saman kuin minä, enkä vaan kuvittele. Pelottaa että olen pilannut sen kokonaan epäjohdonmukaisuudellani, ei ole mikään kova koira vaikka onkin katu-uskottavan näköinen :o/

Magdapieni on luonnonlahjakkuus ja oppii kerrasta kaiken, sillä jatketaan fiilistelemällä

Decolla samaa kun Praylla, treeniäja treeniä.

Fläktin Pete sai toimimaan hienosti, näyttitosi kivalta eikä jaagannut enää Terhinkään kanssa.

Darmalla avattiin hakukaarta oikealle ja kokeiltiin jakoja.

Jäi vaivaamaan tuo Prayn innottomuus, vein sen 25:een kun Darma työsti isommalla porukalla. Pidin liinasta ja olin nyt tosi lähellä koiraa, hetsasin sitä vähän ja menin kyyryssä (Joski opettanut) sen mukana. Nyt löytyi se into ja voima mitä olen kaivannut :o) jos en olisi pitänyt kiinni, olisi taas mennyt liian lujaa kylläkin. Teen nyt kuitenkin tällä tavalla jonkun aikaa, tuen sitä enkä etene liian nopeasti.

Pete päästi Pipin vähän pyörittelemään lampaita, on kyllä makea pakkaus vaikka onkin ihan erilainen kun Spot.

Lopuksi vielä Spotilla jakoja ja singelä, niin makea nähdä miten Spot tajua mitä ollaan tekemässä ja pystyy toimimaan itse, WAU.

Prayta pelotti juoksutusraipan viuhahdus, onneksi Deco meni lohduttamaan :o)

Suurkiitokset kaikille kivasta illasta, erityisesti Petelle tietty! Alla linkki Peten blogiin missä superhyvä kirjoitus paimennuksesta.

http://spotinblogi.blogspot.com/2010/05/kuinka-saada-koira-oikeasti.html#comments

Omat lampaat saapuivat

2010-05-24T10:55:00.012+03:00

Keskiviikkona (19.5) kävimme Jounin kanssa hakemassa Tammisaaresta Annikalta 10 söpöä uhikaritsaa. Voi elämä mikä paikka :-o

Karitsat menivät hienosti traileriin ja tänä vuonna saimme ne myös helposti ulos :o) Jätimme tytöt syömään ja jatkoimme meidän pihaan pesemään traikkua. Jouni palautti trailerin ja oli parka koton vasta 23 maissa, kiitos Jouni taas!

Olen nyt pari kertaa käynyt vähän pyörittämässä niitä, pelko että sinkoisivat joka suuntaan oli turha, eivät nimittäin meinaa liikkua juuri mihinkään :ó(

Hyvä puoli on että eivät tule ihmisen luo, väistävät tällä hetkellä enemmän ihmistä kuin koiraa...

Olen parista suunnasta nyt kuullut että on ihan tyypillistä, pitää antaa niille kuulemma aikaa...ajan antaminen onkin minun bravuuri ;o)

Sunnuntaina oli kisat Ojangolla. Grimillä on juoksu enkä muutenkaan sitä treenaa tai kisaa, periaatteessa vain lenkitän ja uitan sitä että pysyisi ehjänä SM-kisoihin...

Eka rata. Toka rima alas, otin ihmisnuolella..olinkohan liian edessä, en tiedä. Sitten tuntui että koira ei liiku mihinkään, oli tartankontaktit eikä tullut yhdelläkän alas asti, himmasi ihmeellisesti ja astui pois ennen lupaa :o/

Toka rata. Kolmas rima alas, käskytin kuulemma hypyn päällä kiipee... Hyllytin kun aioin palkata A:lle...tuli kuitenkin siitäkin ihmeellisesti pois :o/

Mila teki nollan sekä Jöstalla että Wukilla oli 3 ja 4, hyvä te :o))

Meinasin lähteä kotiin kun tämä oli sellainen päivä että mikään ei onnistu...jäin sittenkin, kiitos Mila kun jaksoit minua. Ei se että tulee virheitä, mutta tunne että vetää suossa kelkkaa perässään on niin tuskainen :o/

Kuva Erja Suni-Räsänen

Kolmas rata. Tällä kulki paremmin, hyllytin kuitenkin lopussa kun P karkasi puomilta valssatessani sen edessä, jäi kuitenkin parempi mieli.

Kun sanoin Milalle että P tuntuu hitaalta, Mila myönsi että siltä se kyllä näyttikin, myös Vähis tuli sanomaan samaa. En tiedä johtuiko aamupäivän väännöistä laitumella, rataprofiilista vai eikö ole kunnossa...on kyllä tiputellut ja kolistellut rimoja ihmeen paljon...

Pitäiskö vaan luovuttaa agility, ainoa hyvä agilitykoira on rikki jos sillä treenaa...silläkään ei sitten pysty parhaimpiin suorituksiin kun ajoitus ja yhteistyö kärsii treenin puutteesta :ó(

Agility on silloin ihanaa kun molemmat antavat kaikkensa, jos toinen jarruttaa ja toinen kaasuttaa niin molemmilla on kurjaa.

Sverige 12-16.5

2010-05-21T09:35:00.023+03:00

Keskiviikko iltana laivalla yli Tukholmaan. Matkaan lähtivät minä ja Jessica sekä kolme mustavalkoista.
Hyttiämme vastapäätä oli tietty nuorisojoukko aloittaneet juhlimisen jo kunnolla, hytti aivan täynnä porukkaa ja musa pauhasi...
Menimme vähän jaloittelemaan ja päätin kysyä infosta järjestyssäännöistä...muut siis jonottivat kysyäkseen rahasta, ruuasta yms...me jonotamme kysyäksemme milloin voimme aloittaa valittamisen ;o)
Nainen oli tosi mukava ja sanoi että nyt heti voitte valittaa :o) Yritin sanoa että ei nyt vielä ole mitään hätää, mutta onko yöllä mahdollista rauhoittaa nuorisoa jos kovaa möykkäävät. Sanoi että menevät nyt heti "varoittamaan heitä"...

Torstai Perillä oltiin 6.30, eipä monta tuntia oltu nukuttu joten krapulainen olo vaikka ei oltu juhlittu. Nyt nokka kohti Kuninkaan lampaita Djurgårdenin Stora Skugganille!
Olin sopinut Karin Söderbergin kanssa että tulemme katsomaan sen yhtä urosta. Karin paimentaa kesäisin kuninkaan lampaita ihan Tukholman tuntumassa, lampaat kulkevat vapaina ihanalla puistomaisella alueella.
Löysimme Karinin hyvin, hän näytti meille parin uroksen paimennusta, WAU :o)) Suosikkini oli juuri niin ihana kun olin odottanut (pelännyt), voi elämä...
Sitten Karin sanoi että jos sinulla on oma koirasi mukana, voit ottaa sen ulos lampaille jos haluat, pitäisi saada kasattua niitä taas vähän ja haettua niitä metsän reunalta...JOS haluan, totta hiivatissa halusin :o)
Jännitti kovasti koska lampaita (uuhia ja erikokoisia karitsoja) oli paaaaljon, yli 100 ainakin (Joski ehkä tietää tarkemmin), ne eivät olleet kasassa niin kuin me olemme tottuneet vaan ihan hajalla iiiisolla alueella.
Onneksi Sin on niin kiltti ja rauhallinen, Prayta en edes harkinnut ottaa ulos. Sinikalle suuntakäskyt saivat aivan uuden merkityksen, kun aina vaan löytyi lisää lampaita. Tämä oli siisteintä mitä ikinä olen päässyt tekemään :o)) Tack Karin!

Kasattiin niitä jotka olivat menossa metsään ja vahdittiin että eivät mene tiellä sillä aikaa kun höpötettiin. Tässä pieni pätkä loppuosuudesta otettu tavallisella kameralla. TackJessica !
http://www.youtube.com/watch?v=WOipNCG8Q0Q

Osa lampaista

Sin tarkkailee

SBCAK:n palstalla kirjoitetaan streessaantuneista lampaista ja purevista koirista...onkohan nämäkin niitä ;o)

Väsynyt mutta onnellinen pieni paimenkoira

Sitten kohti Almungeä ja Seglinge gårdia Eva Karlssonin luo. Eva oli laittanut meille aamupalaa, sen jälkeen heti paimantamaan.

Evan ja Tor-Björnin talo

Halusin aloittaa 25:ssa, kun P on kuitenkin niin P ;o) P:llä vaikeinta on saada se pitämään etäisyys lampaisiin, kulkee hyvin suoraan kohti mutta haluaa tulla liian lujaa. Tähän saatiin kotiläksyjä.
Sin`llä tein vaan vähän poispäinajoja kun oli kuitenkin rehkinyt Djurgårdenilla melkein tunnin.

Veimme laukut sisään ja söimme lounaan. Jessica parkaa kiusaa kova allergia koivun siitepölylle, silmät tosi kipeät ja turvonneet :o/
Huilasimme vähän aikaa ja sitten iltapäivällä isolle pellolle. Sin teki hyviä 100m hakuja molempiin suuntiin, ei mitään ongelmia. Ehkä muistaa paikan ja missä aidat on, no problems.
Tähän asti olen antanut sen tuoda suht vapaasti (että ei jumita tolppatyypin luo), kuljetus ollut välillä vauhdikasta ja siksakkia. Evan mielestä tätä ei tarvi pelätä joten nyt pysäytin Sinikan nostossa, kuljetus paljon parempi näin.
Harjoiteltiin myös poispäinajoa, tämä vaikea kun en osaa arvioida milloin hidastaa koiraa ja milloin lähettää flankille jarruttamaan lujaa juoksevia lampaita... Toisella kerralla paremmin.

Pray oli muistaakseni aika ok. Samaa treenataan myös isolla pellolla, flankit hyvät kun muistan kriittisessä kohdassa yskästä :o)

Puoli viideltä kohti Knivsta Brukshund-klubbenia, jossa olin luvannut pitää agilitykurssin/luennon. Kurssilaisia oli 6 ja kuunteluoppilaita vajaa 10. Siellä menikin sitten puoli kymmeneen asti. Koirat kivoja ja oppilaat todella innokkaita, heidänmielestä me suomalaiset olemme niiin hyviä :o)
Evan Knut menee miljoonaa (kiihtyy nollasta sataan sekunnissa) ja kääntyy kuin unelma, suck o stön kateudesta.
Malin Elfströmin uusi tähti Nick on sairaan makea, Mossen Jim on isänä.

Perjantai. Yllätys yllätys nin en ollut monta tuntia nukkunut...sekava olo :o/
Aamupäivällä taas isolle pellolle. Pray...en enää muista, ihan ok varmaan, paitsi tempoa pitää tarkkailla. Ai niin, teki muutaman oikein hyvän pätkän missä tuntui että hei me osataan :o)

Sin´llä otettiin häkitystä, nämä lampaat eivät liisteröidy ihmisiin ja sain huomata että ovat erittäin herkkiä ihmisenkin liikkeille :-o Sain kuitenkin hyviä vinkkejä häkitykseenkin, jos van osaan/muistan niitä käyttää.
Iltapäivällä lyhyt treeni koska Evan piti mennä kerholle ja meillä oli treffint Riitan ja Annen kanssa Uppsalassa.
Jäätiin 25:een ja Eva opetti minulle miten tehdään jakoja. Ekoilla yrityksillä siitä ei tullut mitään, sillä välillä kun vein räksyttävän Prayn autoon Eva oli onnistunut Sin´llä jakamaan lampaat :o)
No, sitten piti minun taas yrittää. Lampaat jakautuvat tosi helposti, ongelmana on se että en saa Sin´iä tulemaan tarpeeksi nopeasti väliin. Itse asiassa sen on kuin hidastetusta filmistä, ennen kun olen saanut Sinin päästämään katseen lampaista ja edes reagoimaan kutsuun...lampaat ovat jo tehneet omia ratkaisuja :-o
Saatiin kun saatiin jaettua ne, mutta en usko että onnistuu tahmeimmilla lampailla :o/ Sin´n mielestä oli kyllä tosi kivaa kun vaan sai itsensä liikkeelle, jaon jälkeen pitää kyllä hyvin puoliskansa.
Ainoa millä saan sen päästämään lampaat on "kom bort" käskyllä, mutta silloinkin suuren eläinfiiliksen takia ei tule luokseni, vaan kaartaa kaukaa lampaiden ympäri ensin...
Summa summaarum, kesän teema: Praylla tempo tempo tempo ja poispäinajoa jos/kun tempo löytyy... Sin´llä jakoja sekä sisäflankkeja

Äkkiä kenkien vaihto ja kohti Uppsalaa, siellä treffit Riitan ja Annen kanssa. En ole heitä nähnyt moneen vuoteen, mutta tunnistimme toisemme heti. Olivat niin siisitisti pukeutuneita, minä ja Jessica oikeasti suoraan pellolta tulleita ;o)

Söimme pizzaa, höpötimme ja otimme valokuvia, aikaa oli taas liian vähän mutta suunnittelimme että nähdään kesällä kun tulemme taas kisaamaan/paimentamaan Ruotsiin :o)

Lauantai. Kisat alkoivat yhdeksältä agilityradalla, en ollut taaskaan ihan tajuissani...mutta onneksi ilma oli mahtava :o)
agilty 1 Grim , ihan ok rata vaikka lensi käännöksissä. Nolla joka riittii voittoon :o)
http://www.youtube.com/watch?v=S7YIMRfOqfk
Sitten Pray, hyllytin heti kun luotin että tulee valssiin niin kuin Grim vaikka lensi pitkälle, ei tullut ei :o/ Loppurata taisi olla ok paitsi että kolistelee ainkain kolmea rimaa :o/
http://www.youtube.com/watch?v=6dSx7lq0PR0

Agilityrata 2
Grim teki hirmu hyvän radan, lagerhandling (leijeröinti) pujottelun jälkeen oli toimiva ratkaisu, muuten oli aika hankala vienti oikeaan päähän putkeen.
Sitten ihanan puomin jälkeen en tajunnut että Ruotsin lyhyet putket ovat erittäin lyhyet ja nopeat (3m), luulen kirkuvani Grim ajoissa, videolta kuulee että on jo koukannut pituuden tolpan ympäri kun huudan :-o HYL
Pray tekee myös ihan hyvä radan, paitsi että olen sen linjalla ennen pujottelua kun ohjaan sen kohdan eri lailla verratuna Grimiin, argh. HYL
http://www.youtube.com/watch?v=6IwY9CHU2jw
Sin ja Jessica tekevät sitten meidän porukan ainoan nollan ja olivat sijalla 8 :o) luokassa 95 koiraa. Siistiä, eivät ole treenanneet kun kerran yhdessä.
http://www.youtube.com/watch?v=niOCBuEVim8

Hyppis. Tässä oli haastava kohta keskellä rataa, tykkäsin kovasti.
Grim teki hyvän radan joka riitti voittoon :o)
http://www.youtube.com/watch?v=zP9SDmt0f7E
Pray teki myös ihan hyvän radan jolla oli kolmas ja sai Ruotsin hyppysertin, joka jää odottamaan Suomen hyppyvalion arvoa :o)
Sin ja Jessica selvisivät tästä upeasti, ajattelin eka että on aika vaikea heille...mutta ei, Jessica teki vaikeita päällejuoksuja kuin vanha tekijä, 0/8 :o)) Olin niin ylpeä heistä!
http://www.youtube.com/watch?v=RUfNyyApSco

Papillon vai bc?

Ruotsissa palkintojen jako seuraa aika nopeasti luokkien päädyttyä, eikä sitä kuuluteta mitenkään erityisesti. PItää ollapaikalla koska palkintojen valinta tapahtuu sijoitusjärjestyksessä, jos et ole paikalla voi voi. Emme tajunneet että palkitsevat 15%, joten Jessicakalta ja Sinikalta jäi kaksi palkintoa saamatta, jokaisessa luokassa reilu 90 koiraa. Tällä kertaa voitimme taas Back on Track lahjakortin :o)

Sitten lähdettiin kohti Uppsalaa joka olikin tosi viehettävä kaupunki. Lämpöä oli 28 ja aurinko paahtoi, pysähdyimme joen rantaa yhdelle, ja sitten löydettiin monien mutkien jälkeen mäkki ;o)
Evan luona olisi ollut taas mahdollisuus mennä paimentamaan, olimme sekä neli- että kaksijalkaiset kuitenkin niin väsyneitä, että päädyimme kaikki vaaka-asentoon ;o)

Sunnuntai.
Eka hyppis. Pray lähti ekana ja nurtsi oli märkä. Olen aina sanonut että koirat eivät pahemmin liu, jos vaan tietävät minne ovat menossa. Juuri näin, ekan hypyn jälkeen P luulee että jatketaan suoraan kun ei lue vekkaustani (tolppaohjaus ;o), liukastuu jonka johdosta saan liikaa etumatkaa ja otan kiellon kun jätän koiran selän taakse, höh :o/
http://www.youtube.com/watch?v=AVBn7_IrvVk
Grim parempi alku mutta potkaisen yhtä siivekettä ja rima tippuu kun olen myöhässä niistämässä, taas arvioin lyhyen putken väärin :o/ Lopuksi ei lue mun epämääräistä sylkkäriä...
Sin ja Jessica selviää vaikeista kohdista, yhdellä hypyllä Sin ymmärtää väärin ja kääntyy väärään suuntaan, Jessica ei sitten saa pelastettua tilannetta enää.
http://www.youtube.com/watch?v=ccpGyzt5DTQ

Toka hyppis. Inhoittava kohta renkaan jälkeen hypylle, pitää päästä tosi paljon pujottelussa ohi jotta saa koiran työnnettyä oikealle hypylle. Pääsin mielestäni ihan ok ohi mutta Pray hyppäsi niin kaukaa että ei ehdi suunnata ajoissa hyppy oikealle, tömähtää pahasti renkaaseen niin kuin pelkäsinkin :o/ Rima myöhemmin alas.
http://www.youtube.com/watch?v=2RNNenfDkDA

Grim tekee alkukaarroksen jälkeen nappiradan mutta kaksi rimaa alas, ei mahdu yhteen väliin ja toisen syytä en oikein tiedä, ehkä katseen puuttuminen... :o/
http://www.youtube.com/watch?v=D90Ikgy5ZMk
Sin ottaa myös riman alas, ei ymmärrä varmaan Jessican huitaisua ;o) Positiivista on että Sin ei ole kertaakaan jättänyt pujottelua kesken, nytkin juoksi paljon ohi :o)
http://www.youtube.com/watch?v=xXnoQfqQPoU

Agilityrata. Grim saa A:n ylösmenolta virheen :-o Koska oli jo kolistellut edellisellä radalla rimoja, lopetin puomiin. Omalta viedolta ei näe oliko virhe vai ei...
Ystävällinen ruotsalainen tuli kuitenkin näyttämään omalta viedoltaan, että Grim osuu ihan normaalisti kahdella tassulla ylösmenolle. Tälle A:lla oli maalattu noin 10-20 cm leveä punainen raita kontaktin rajalle (toisella puolella leveämpi), kysyin jo aiemmin (alastuloa ajatellen) mistä kontaktialue alkaa, punainen oli jo kontaktipintaa.
Muutama starttia aiemmin, Stina Mattson otti Dell koirallaan A:n uudellen, koska hän haluaa että koira "tramppaa" ihan alhaalta A:lle. En tiedä tuliko tuomarilla oikosulku...kun Stina ei tyytynyt oman koiran ylösmenoon tms. No, ihan sama, välillän saadan virhe vaikka ei ole ja välillä ei saada vaikka olisi virhe. Agilityjumala kyllä hoitaa homman ;o)
http://www.youtube.com/watch?v=H4aNDpOV_Mw
Pray teki ok nollan jolla oli kolmas :o) Stina voitti nuorella Vincentillä, joka vei sitten agi-certin Praylta :o/ Toinen oli Prayn siskopuoli Jill.
http://www.youtube.com/watch?v=MCAvaTCuVC0
Sin teki hyvän radan mutta Jessica unohti totaalisesti radan, eikä ollut aínoa
http://www.youtube.com/watch?v=KcQ77nvWr_M

Pray ja Jill, eri marjapensaista ;o)

Jessica, Marjo ja Seppo kerhotalon ulkopuolella

Kisat loppuivat jo kahdentoista jälkeen joten menimme takaisin Evan luo muutamaksi tunniksi. En jaksanut ruveta siirtämään lampaita joten harjoittelin vain vähän jakoja Sinikan kanssa. Lampaat jakautuvat hyvin taas, mutta toooosi vaikea saada Sin väliin tarpeeksi rivakasti :-o

Viiden maissa takaisin kerholle hakemaan Marjoa joka tulisi meidän kyydillä laivalle.
Kiitokset Jessicalle parhaasta matkaseurasta sekä Evalle tusen tack igen !

Paljon kisaa

2010-05-12T10:20:00.005+03:00

Mila tuli kylään perjantaina, käytiin lenkillä ja höpöteltiiin. Myöhemmin Mila roikkui kyllä enimmäkseen munanetissä... On siis ottamassa kukon ja kanoja :o))

Lauantai aamuna aikaisin JAU:n kisoihin.

Eka rata Jalosen ihan haastava kiva agilityrata. Pray teki ihan ok nollan, taisi olla kolmas.
Toka rata. Sössin puomille menon, HYL. Ennen ja jälkeen hyllyjä hyvää nollaa.
Kolmas rata. Ihan ok, saatiin keinulta virhe, ei ollut ylösmeno eikä lähtenyt liian aikaisin joten ehkä ei sitten ollut ihan kontaktipinnalla :o/

Illalla tehtiin vähän puomi/putkitreeniä kaikkien paitsi Grimin kanssa. Eipä juuri ongelmia.

Sunnuntaina Esan oikein kivat radat. Ainoastaan Pray mukana, Grim liikkuu edelleen huonosti :o/

Eka agi-rata Praylla nolla ja oli toinen Punssin jälkeen.
http://www.youtube.com/watch?v=703R3y9NqSA

Toka rata Radan loppukohdassa oli meille liian vaikea kohta, päätin tehdä päällejuoksulla vaikka pujottelu takana oli tyrkyllä.
Löysin sitten itseni valssaamassa siellä missä minun ei todellakaan pitänyt olla :o/ P meni kylki pujottelua viistäen...sain kalastettua mutta en enää tiennyt missä hypyt olivat, vaikka huudan apua, kukaan ei auta :ó( Tuloksena kaksi rimaa :o/
http://www.youtube.com/watch?v=DzW3pwxSA8g

Hyppis oli myös kiva, ei vaikea mutta sia tehdä prai kivaa juttua :o) Pujottelun jälkeen ahnehdin enkä merkannut putkea kunnolla, tuli ohi ja meni toisesta päästä sisään :-o
http://www.youtube.com/watch?v=UZFvWv9HNjA

Tokalla radalla Punssi, Brandy, Iiro ja Deco ainakin tekivät tosi hyvät radat, tai nämä minä näinvarmaan oli myös muita. Menin kysymään heiltä kuka voitti, eivät tienneet kun olivat kaikki menneet jotain 34,xx s...

Yllätyksenä että voittoon olikin kirmannut pyrpai Kotkasta aikaan 33 jotain, jonka suoritusta kukaan ei ollut nähnyt :-o
Mielestäni on aika siisitä kun yllättäjä(rotu) tulee ja pesee kaikki ennakkosuosikit, minä olisin ainakin pyrpain omistajana hymyillyt koko matkan Kotkaan :o))

Samun sisilisko T-Rex

Ramparaporttia

2010-05-07T11:06:00.003+03:00

Ninalla treenaamassa.
Pray ekana, teki pitkää rataa (30estettä) nollana, paitsi että tippui puomilta. Tuli vähän vinoon ja aurinko paistoi alhaalta suoraan silmiin joten tuntui että ei tosiaan nähnyt kunnolla.
Myöhemmin otin uudelleen yhden pujottelu menon, nyt ei enää onnistunut millään. Eli kun hyppää pujottelun keskiosaa kohti, ei tule mun vetoon lainkaan eikä korjaa itse linjaansa vaan menee ihan mistä vaan sisään :o(
Sin ja Jessica tekivät pätkissä, oikein hyvältä näyttää. Niin paljon uutta Jessicalle, haasteena muistaa rataa muutaman vuoden aksatauon jälkeen, sekä kaikki uudet estekuviot jota on treenattu jopa kerran ;o)
Grim taisi tehdä nollana...kokeilin eri vaihtoehtoja.
Ihan lopussa meinasin vielä tehdä puomia, huomasin sitten että ontuu. Jompikumpi takajalka tai sitten on satuttanut selän/lantion, takapää niiaa/muljahtaa sillee oudosti sekä ontuu. Samalla tavalla kun jos itsellä selkä kipeä ja tekee jonkun väärän liikkeen :ó(
Ehdin jo jossain vaiheessa iloita siitä että on ollut kunnossa talven...niinpä, kun ei ole treenannut :-o
Olin jo ehtinyt laatia pikkuruisia tavoitteita kesän karkeloihin, nyt voi sitten taas ne kuopata :o/ Vaikka paranis nyt, niin en vaan uskalla treenata sillä tavalla kun tarttis jos meinaa olla geimeissä tosissaan mukana :o/
Tänä aamuna herätessäni en saanut päätä kunnolla käänettyä, vasen puoli niskassa aivan tosi jumissa ja päätä särkee...
Et sillee.

Käyttäjänvaihto ja 34 vuoden ystävyys

2010-05-06T09:12:00.006+03:00

Alkuviikosta Jessican ja Samun kanssa kohti Kirkkistä, saimme Tuijalta vanhan kotipuomin lainaan. Tähän asti ollut kotona lyhyempi mattopintainen versio, olen siitä kovasti tykännyt mutta on tehnyt hallaa ylösmenoille kun on jyrkempi.
Kun olimme kasaamassa puomia, Toro yritti vielä päästä näyttämään taitojaan. Sekä Zapp että Toro muistivat vielä miten puomi tehdään, tuli oikein huono omatunto kun veimme sen pois heiltä :ó/

Pray kokeili heti illalla kun tulimme kotiin. Mustavalkoiset tytöt lupaavat pitää siitä hyvää huolta ja kohdella sitä hyvin :o)

Olipa jo näköjään pimeä...

Keskiviikkona vanhin lapsuudenystäväni Sanne Vaasasta tuli kylään kun oli työmatkalla Helsingissä, hitsi mun piti ottaa kuva mutta unohdin :o/

Tutustuimme kun muutimme 1976 Sepänkylään Sannen perheen naapureiksi, minä olin silloin 8 ja Sanne 7 :-o

Olimme yhdessä päivittäin, puhelimena toimi välillä tyhjät viilipurkit joita yhdisti lanka... Ensimmäisen yhteisen hevosen saimme 11/12 vuotiaina, ensimmäiset poikakaverit yms ollaan käyty samaan aikaan läpi, lintsasimme koulusta ja virkkasimme pöytäliinoja :o)) Oli taas kiva nähdä ja yhtä helppo jatkaa siitä mihin viimeeksi jäätin :o)

Häntävaroitus!

Toissa kesänä kun treenasin Sinikalla pujottelua, se jäi rumasti täydestä vaudista hännästään kiinni tokaan keppiin. Siinä sitten seisoi ja odotti että ehdin paikalle repimään karvat irti kepistä :o/ Hännässä on tosi pitkät jouhet ja oli myös märkä.

Kerroin silloin tästä Janitalle joka tiesi ainakin yhden tapauksen jossa koiralla murtunut häntä tästä syystä, jouduttiin amputoimaan.

Pirjo bongasi yhden kuvan Geestä missä olisi pidemmällä karvalla voinut käydä samoin :-o

Kuva Iris Kieme

Paaaljon Latea

2010-05-03T13:22:00.035+03:00

Perjantai-iltana Ninan luona, kannettiin vähän esteitä, tehtiin "missäkepit"-treeniä ja syötiin. Iris napsi kuvia.

Ihana vappukuva Mixusta

Sarin (hieno :o) autokin saatin voimamiesten avulla irti

Hengailua

Pray löytää kepit ihan ok jos ei kontaktiesteitä lähellä. On hetsattu niille joten kun kuiskin missäkepit niin ottaa kepit tai kontaktiesteen mikä on lähimpänä :o/ Pitää vähän nyt muuttaa harjoittelua, voi olla että ei ikinä opi "oikeasti" mikä este se on ilman liikettäni.

Olin palkan luona kun Yava meni, luulin että ottaa patukan maasta ja lähtee kiertueelle niin kun mun typykät, juu ei. Otti patukan maasta ja tyhjensi multa ilmat pihalle hyppäämällä täysillä mua päin ;o)

Palkkatätinä, halusin tai en...

Kvarkin sisaruksista Faan oli oikein pro. Putken takaa oli aivan piis of keik ja löysi A:n takaa piilosta kepeille myös vaikka ensin meinas koukata A:lle, sitten syttyi lamppu :o)

Vähän eri ilme kun kuviokellunnassa...

Grimin lähetin vajan takaa, löysi kyllä kepit mutta alamäki oli liian jyrkkä ei saanut jarrutettua oikeaan väliin, aika noloa.

Lauantaina kohti Someroa Klossnereille SPKY:n paimenuskisoihin. Olin kuullut jo etukäteen että lampaat erikoisia ja haastavia, ja näin oli.

Kuva Sirpa Saari

Koira ennen meitä ei lähtenyt lainkaan tolpalta, joten jouduttiin aika kylmiltä lähtemään ja ottamaan sen lampaat. Sin oli tietty loossissa odottamassa eikä ollut nähnyt kun edellisen koiran lampaat tuotiin, kuuli vaan määkviät lampaat selän takana vastaanottovarikolla...

Lähtein vasemmalle koska oli kova veto vasemmalle varikolle. Lähti huonosti ja otti paljon sisään mutta toisella käskyllä lähti suurentamaan, pysähtyi silti n klo 22 :o/

Sai ne nostettua mikä jännitti etukäteen, koska olivat aika ihmisiin liimautuvia...en yhtään hiljentänyt vaan annoin tuoda aika kovaa vauhtia, hieno serpentiini :-o

Tolpan ympäri ok, sitten alkoi härdelli. Poispäinajo oli vaikea aloittaa kun lampaat liimautuu kiinni, yritin pari kertaa ja sitten päädyin tavalliseen kuljetkseen (SPKY:n kisoissa mahdollista), vaihdoin vähän matkan päästä poispäinajoon joka oli sitten melkein ok. Just ennen porttia meinasivat lähteä haneen varikolle päin, joten pelastin tilanteen lähettämällä Sinikan hakemaan ja tavallinen kuljetus viimeiset pari metriä ykkös portin läpi.

Sitten tädit laittoivat kolmosvaihteen päälle ja lähtivät mun ohi ryminällä, Sinikka oikealle pysäyttämään niitä sen verran että matka jatkuisi niillä kohti porttia. Sen verran oli vauhtia että Sin ajautui kakkosportille asti (tai siihen sivuun) ennen kun luovuttivat pakomatkansa.

Minä olin paljon jäljessä mutta kuin ihmeen kaupalla tädit marssivat kaikki myös tämän portin läpi :-o

Sin taas taakse oikealle ja sitten kohti häkkiä, matkan varrella keskusteltiin yhden uuhen kanssa siitä jääkö hän syömään, vai seuraisko muita tätejä jotka olivat jo toista kymmentä metriä edellä...

SPKY:n kisoissa häkki on kamalan pieni, kun nämä lampaat eivät väistä ihmistä lainkaan, minä en pystynyt pitämään oma puoltani :o/ Onneksi Sinikan häkkityöskentely on parantunut talven yli (ilman harjoitusta ;o), eli tulee tarpeeksi lähellä ja pystyi hoitamaan koko aukon itse. Saatiin jonkun korkeamman voiman avulla tädit häkkiin ähkimisen,hyppimisen ja tuijottamisen jälkeen :o)) Aikaraja oli 7 minuuttia, meillä oli aika 6,24...

Eli miten meni? No se meni. Oltiin 3/15 ja saatin 54 pistettä (90max?), voittajalla ja kakkosella 61, eli helppoa ei ollut kenelläkään ja diskattua oli paljon.

Sunnuntaina SBCAK:n kisat. Iris lähti onneksi seuraksi :o)

Kakkosluokasta oli yli puolet peruneet, joten oli vain kaksi koiraa jäljellä ennen ykköstä kun tultiin paikalle :-o

SBCAK:n kisat erovat jonkun verran SPKY:n. Hakumatka pidempi ja tulee saada joka osiolta yhden pisteen, muuten ei saa jatkaa eikä voi saada tulosta, koiran tulee myös mennä häkkiin lampaiden kanssa. Poispäinajosta siis pakko saada pisteitä jotta saa jatkaa :-o Tämä kun ei vaan meinannut onnistua kolmosluokan koiriltakaan näillä tädeillä...

Olin saanut luvan lähetä ekana jotta ehtisin aksakisoihin Turkuseen. Tuomari Päivi Rantaa oltiin infottu lampaista, sanoi että ei ole aikarajaa tämän takia.
Matkalla tolpalle näin kun tätejä jouduttiin tuuppaamaan takapuolesta jotta suostuisivat tulemaan varikolle, koira ei saanut niitä liikkumaan...argh, tahmeat lampaat eivät ole meidän juttu :o/

Lähetin nyt oikealle kun halusin varmistaa kunnon kaaren, kaari olikin muuten loistava mutta jäi taas vajaaksi klo 13. Nosti hyvin ja rauhallisesti, tädit tulivat suht suoraan kohti. Koska nosto lähti vähän sivusta olivat linjan sivussa varmaan, ihan sama kunhan eivät kiemurtele tai pysähdy. Päästin Sinikan ajamaan ne kunnolla ohi jotta saisin etäisyyttä poispäinajoa varten, näytti ensi hyvältä mutta sitten tädit tulivat minun luo, eikä millään irti :ó(

En vaan saanut Sinturaa tulemaan tarpeeksi lähelleni jotta olisi saanut lampaat ajettua suoraan poispäinajoa minusta, pitää sen etäisyyden ja silloinhan lampaat koukkaavaat vielä tiiviimmin ihmiseen :o/

Tämä lauma oli vielä sellainen että paskat piittasivat toisistaan, yksi jäi syömään ja kaverit päättivät lähteä varikolle... Mitä sitten tehdä, haetuttaa sen jonka jäi vai lähettää karkaavien perään. No sillä välillä kun lähettää hakemaan karkaavia, syöppö lähtee vastaanottovarikolle päin :-o Ihan kun harhauttaisivat meitä tahallaan :o(

Varmaan 5 minuuttia meni kun kasasimme ne pariin kolmeen otteeseen ja saimme aloitettua poispäinajoa jäljelle jäävälle matkalle ykkösportille, onneksi tuomari näköjään antoi tästä härdellistä pisteen jolla saimme jatkaa.

Ykkösportista kaikki läpi, sitten löytyi yhtäkkiä vaihde kaikilla ja meinasivat lähteä varikolle, Sin sai pysäytettyä ja minä pääsin eteen. Sin sai tädit pidettyä kasassa, tai no jonossa parin kolmen metrin välein...

Kakkosportista kaikki läpi, kuljetus kohti häkkiä suora mutta tökkivä. Yksi pysähtyi moneen otteeseen kun pari jatkoi matkaa, sain onneksi Sinikan hakemaan sen puuttuvan ainakin kaksi kertaa ilman että menetettiin muut

Kuva Sirpa Saari

Puolijuoksua taas portille jotta psysyisivät imussa, tietty riuhdon häkin väärää osaa, tajuaan ja löydän oikean. Taas häkkirumba edessä, saimme taas tehdä kovasti työtä mutta helpompaa oli tänään. YESS, tädit häkkiin ja portti kiinni :o) Portti auki ja koira sisään, sitten tädit ulos ja varikolle.

Jos Sin oli aivan puhki sekä henkisesti että fyysisesti, niin olin kyllä minäkin. Ei voi sanoa että oli kivaa, mutta työvoitosta saa silti olla tyytyväinen Syntisen Söpöön Sinín :o)
Saimme yhteensä 67 pistettä, sija 5/17. Kun katson jälkeenpäin videota, ei tiedä pitäiskö nauraa vai itkeä... Koska saimme radan läpi, pystyn jopa nauramaan :o)

Sin´llä on jo PPR1 Ankin kanssa, mutta nyt minäkin sain vaadittava tuloksen mikä oli kivaa, vain 3 pistettä PAIM1:stä. Se olisi kiva saada mutta kakkoseen ei meillä ei vielä (ikinä?) ole asiaa. Sin on ihana kun maltti säilyy vaikka mitä tapahtuu, mutta pitkät haut sekä poispäinajon aloitus vaikeat ja vaativat paljon treeniä meille.

Sitten kohti Tsaun agilitykisoja. Olin saanut siellä taas luvan startata viimsenä mikäli en ehdi paikalle ajoissa. Ehdi kuitenkin just tutustumiseen.

Radat ihan kivoja. Grim ensin, en ohjaa nelosta kunnolla jota koira ei näe lainkaan, käsi päällä mutta ei kunnonnäyttöä :o/ Vauhti pois puomimn ylösmenolle, hyvä alastulo, hyvä A mutta kolistelee tosi paljon ja kaksi rimaa alas.

http://www.youtube.com/watch?v=v8_qxFEGFUU

Pray tekee ok nollan ja on kolmas :o) Zenin ja Raijan jälkeen.

http://www.youtube.com/watch?v=bzEXYIpdHBc

Toka rata. Pray ensin, puoleen väliin asti nolla, sitten jaakotuksen jälkeen en varmsita että P tajuaa oikein, luulin että kääntyy tiukemmin mutta lukitseen putken A:n sijasta ja HYL :o/

Kuvio uusiksi ja loppurata nolla. Kontaktit nyt hyvät, ei hirmunopeat mutta tuntuu tietävän mitä tekee.

http://www.youtube.com/watch?v=6lHtTocUfjU

Olin surullinen ja pettynyt itseeni, halusin vain kotiin ja onneksi Iris näytti ymmärtävän ja lähdettiin ruokailun jälkeen kotia kohti. Jätin loppuradatmenemättä kun ei vaan tuntunut kivalta mennä, en halunnut että koirat huomaa sen.

Onkohan taas tämä aika vuodesta kun ei tunnu agility oikein miltään, onko siksi että paimennus taas kuvioissa...en tiedä. Uskon että aksapalo palaa kun vaan pitäisi tauon kisaamisesta, olisin niin tehnytkin jos en olisi halunnut yrittää nollia kasaan Peelle. Nyt saa olla, treenaan kyllä jotain mutta kisaan vain jonkun ilmoitetun ja jatketaan sitten kun huvittaa taas.

Kun äiti hylkäsi lapsensa ja vietti wappua tahmeiden tätien kanssa (en nyt tarkoita Ninan luona olevia ;o), niin Jessica ja Samu kävivät lintsillä ja siivosivat Jessican luona. Mitä alla puuhataan
en kyllä osaa sanoa...hauskaa kuitenkin näyttää olevan :o))

Numero sinne tai tänne...onko sillä nyt niin väliä

2010-04-29T08:59:00.010+03:00

Viime viikot ovat ajatukset olleet autoissa, sellainen on pakko olla kun asuu maalla. Sain tarjouksen sähköpostiini yhdestä Toyotasta ja päätin soittaa sinne ajaessani hallille.

Soitin numeroon joka oli tarjouksessa ja siellä vastasi joku mies, nimi kuitenkin kuulosti oudolta... Kerroin että olen saanut tarjouspyynnön sähköpostiini mutta en ollut varma lähettäjän nimestä... Myyjä sanoi että juu hän tietää, se on hänen kolleega joka juuri lähti pois, mutta voiko hän auttaa?

Kyllä voit, olisin halunnut tietää mitä vuosimallia se on kun hinta on niin korkea? Kyllä se ihan tämän vuoden mallia, sanoi myyjä ja kuulosti vähän oudolta... Aijaa, en nyt ihan uutta ollut ajatellut...mitan paljon sillä on sitten ajettu? Ajettu...mitähän neiti on nyt oikein ostamassa?

Jep jep, minä yritän tehdä autokauppoja kodinkoneliikkeen myyjän kanssa joka yrittää kaupata minulle pesukonetta :-o

Onneksi en ehtinyt kysyä mahtuuko siihen kolme bordercollieta, tai voinko tulla koeajamaan sitä :o))

Vihdoin ja viimein sain sitten ostettua uuden auton ihan autokaupasta. Mietin pitkään Fabian ja Focuksen välillä, melkein saman verran ajettu ja sama hinta. Skoda tuntui jotenkin turvalllisemmalta...mutta tykkäsin enemmän ajaa Focuksella...

Pähkäilin että Skoda on niin kuin pieni tylsä mutta turvallinen insinööri- tai vakuutusmies (joo joo ei varmaankaan kaikki ole tylsiä).

No nyt kun se menee vaihtoon, otanko sitten taas samanlaisen turvallisen insinöörimiehen...vai hyppäänkö tuntemattomaan ja valitsen jännittävämmän yrittäjän :-o Jep, otin Focuksen :o))

Sain muutama päivä sitten tietooni Pirjon syntymäajan, nyt sitten aamulla lähetin heti onnittelut kun kerran on 29 päivä :o) Pirjo kiitti kohteliasti vaikka synttärit ovat kuulemma vasta kuukuaden päästä :-o

Pyörönmaalta messariin

2010-04-27T10:12:00.019+03:00

Lauantaina Iriksen ja koiruuksien kanssa paimentamaan Peten ja Ninan luo Valkeakoskelle. Grim meni taas yökylään Faanin luo kun menevät uimaan maanantaina.
Iris on napsinut kuvat, lisää kuvia linkin takana http://gallery.me.com/iris.kieme#100800

Tant Brun, tant Grå, tant Svart o tant Vit :o)

Seli seli

Aloitin Sinikan kanssa. Yritin tehdä neliötä poispäinajolla mikä ei oikein onnistunut... Sin´n sisäflankit liian suuret, enkä puutu tarpeeksi kun aloittaa valumisen, menee siksakiksi. Peten neuvosta, jätin suuntakäskyt pois ja käytin vain nimeä ja läpsytystä. Toimi paremmin ja saimme muutamat hyvät pitkät pätkät päästä päähän :o)

Sin kuljetus

Sin poispäinajo

Sitten Pete otti Tarmon liinaan. Tarmo näytti oikein hyvältä, piti hyvän etäisyyden ja häntä koko ajan alhaalla vaikka tuli muutama jännä tilanne kun Pete oli päästänyt irti ja Tarpalla tuli kiire pysäyttämään tädit.

Tarmo ei mikään pehmokainen ollut, Pete laittoi aika kovaa painetta mutta se ei poikaa paljoa hetkauttanut :-o Tee liikkuu ihanan pehmeästi, vaikka on välillä vauhdikas ei ole niin kireä kun P. Lisätreenillä oppisi nopeasti vaihtokaupan hyvät puolet :o)

Tarmolainen

Sitten P. Tällä kertaa olin itse aika yössä (Timon ilmaisu), en jotenkin saanut otetta ja sen huomasi Praysta :o/ Oli kireä ja teki pari ryntäystä, ei onneksi enää lainkaan maista villaa. Kokeneelle ohjaajalle Pray olisi varmaan helppo tapaus, minulle on vaikea kun tempo on niin paljon korkeampi kuin Sinikan kanssa. Peten Woomipieni on samantapainen, lähtee niin kuin nappi housusta lainatakseen Peten sanontaa :o)

Pray

Pray poispäinajo

Toinen sessio Sinikalla meni hyvin. Tein pari pitkää poispäinajoa ja pari hakua ojien ja puiden välistä. Pitkällä matkalla ei Sin ota lainkaan maahankäskyjä...onneksi pitää hyvän etäisyyden joten ei mene kuitenkaan hullun myllyksi.

Sin poispäinajo

Prayn toinen kierros tehtiin pikku aitauksessa. Oli ottaut sen verran painetta kun Tarmo oli kehässä, että oli toooosi pehmeä ja vastaanottavainen ;o) Käytin raippaa Joelin oppimalla tavalla (ei tartte huitoa tms), P pystyi menemään ihan rauhassa lampaiden ja aidan väliin, ei minkäänlaista ryntäystä vaikka lampaat lähtivät vauhdikkaasti. Siitä jatkettiin seuraamalla lampaita rauhassa, jee :o) Pienestäkin "hei"-varoituksesta, laittoi pienemmän pykälän päälle ja kuunteli hyvin. Vähän myös poispäinajoa joka meni hyvin. Tein suht lyhyen pätkän kun tuntui niin hyvältä :o)

Pray ajaa lampaat mun ohi

Pete otti myös Spotilla ja Pipillä. Ihania molemmat, mutta aivan erilaisia :-o Sitten mentiin sisään kahvittelemaan ja jutustelemaan. Peteltä hyviä neuvoja pillin opettamiseen, pitää vaan odottaa että omat lampaat saapuvat.

Sunnuntaina haravoin aamupäivän. Sitten yhden jälkeen kohti messaria Prayn kanssa.

Tuomarina Savikko ja matto oli sertin (liukas).

Eka rata ihan ok, vaikka välistäveto oli huono, en oikein tiennyt miten kääntyy matolla joten jäin liian kauas esteistä. Myös whiskyleikkaus oli huono, meinasi kääntyä väärään suuntaan :o/ Tehtiin kuitenkin nolla joka riitti voittoon, oli vain n 20 koiraa.

http://www.youtube.com/watch?v=CrWS9ohglSs

Toinen rata.

Putken jälkeen tulee eniten virheitä, argh! Kuinkahan monta kertaa olen tätä toitottanut koulutettaville...

Pujottelun jälkeen oli haastava kohta, jos olisi ollut hiekkapohja olisin tehnyt sen eri tavalla. Nyt tyydyin välistäveto-pakkovalssiin vaikka sitten tuli vähän kökköä.

Toisen putken jälkeen kuvittelin että katsoin ja otin mukaan koiran, höpö höpö. Videolta näkee miten juoksen onnellisena keinulle, jättäen koiran totaalisesti yksin päättelemään mihin tulla kun näkee ohjaajan selän sekä A:n, mikä mentiin edellisellä radalla kun tultiin putkesta :ó( Se oli sitten tyly Hyl.

Kontakteihin olin tyytyväinen sekä siihen että Wippa oli ihan lugni vaikka hirvesti meteliä, ihmisiä ja paukkuvia ilmapalloja.
Pidin radoista koska niissä oli haasteita, mutta ei vaaroja!

http://www.youtube.com/watch?v=ta9pI5ehaYU

Rimakauhua, söpöilyä ja paimennusta

2010-04-21T09:03:00.019+03:00

Ihanaa kun kevät on tullut jopa Sipooseen. Kentällä vielä lunta, mutta Miinapartio on päässyt hommiin pihalle. Alla saksalainen General Bajs-Swimmer sekä espanjalainen Capitano Lort-Dumpster ilmoittatuvat palvelukseen :o)

La 17.4 Riman kisat.

Agirata 1. Pray tiputti kolmannen riman. A:n tuli hyvin alas mutta lähti ennen lupaa, käskin maahan ja jatkettiin, kielto.

Puomin alla oli putki, vähän huonosti koira näki puomin joka oli noin metrin "sisemmällä", eli putki oli kovasti tyrkyllä kun itse olin jopa vähän puomin linjalla.

En pahemmin sitä pelännyt etukäteen, pidin kääntävässä kädessä ja hoin kiipee, meni putkeen. Uusi yritys (otti hypyn matkan varrella), nyt tein puolivalssin millä sain sen ohi puomista, argh. Tässä vaiheessa kuulen henkilön huutavan että kolme kertaa riittää :-o

Kolmas yritys ja nyt meni puomille, hyvä alastulo. Sen jälkeen tuomari puhaltaa kolmesti :-o Hämmennyn ja lopetan, kysyn eikö saa mennä rataa loppuun hyllyn jälkeen? Kuulemma saa, mutta oli niin sekoilua ja meni treenaamisen piikkiin ??!! Kaivoin palkan esiin koiralle ja poistuin radalta.

Jäi oikeasti tosi paha mieli. Mitä ihmeen harjoittelua se on, jos mun koira ei osaa mennä puomille? En harjoittele mitään, vaan yritän saada nuoren koiran oikealle esteelle niin kuin muutkin joiden koirat eivät puomia nähneet.

Kun tuomari yhtäkkiä päätti että harjoittelen ja lopetimme Prayn kanssa, oli enää neljä estettä maaliin... Olikohan tämä hänen oma päätös, vai vaikuttiko radan ulkopuolelta huutavan tuomarin (katsoja) huudot päätökseen...en tiedä? Muut saivat luonnollisesti jatkaa loppuun asti vaikka olisi montakin hylkyä tms alla .

http://www.youtube.com/watch?v=-jazZ0yX678

Hyppis. Tästä saatiin nolla, muistaakseni oltiin neljänsiä reilu sekunti kärjestä. En olisi mitään voinut parantaa, ei vaan mene lujempaa.

http://www.youtube.com/watch?v=OEsJLjuQovk

Agirata 2. Kaatoi (taas) pituuden palikan, oli toinen este :o/ Puomin jälkeisestä elämästä ei selvinnyt hyvin (tai lainkaan), jos ei voinut jättäytyä muurin taakse vastaaottamaan, koiran tehdessään puomin itsenäisesti. Tätä ei P osaa, sain jotenkin väännettyä esteet oikessa järjestyksessä, vaikka lähdettiin samaan aikaan puomilta 180 astetta takaisin päin, mutta ihan kamalaa oli :ó(

A ok mutta poistui ennen lupaa, käskin maahan ja jatkettiin kolmoissarjalle, joka onnistui hyvin vaikka P ei ole eläessään sellaista tehnyt.

Hirmupari Janita ja Hippa-Leena voittivat kaksi rataa ja olivat Zenin jälkeen toisia viimeisellä :o) Hyvä te!

Sunnuntai. Timo ja Tuulia säälivät minua ja ottivat mukaan Purinalle, piti tehdä pari niistoa mutta päädyttiin tekemään hyppiksen alun ja vikanradan puomin jälkeinen elämä.

Molemmat koirat menivät puomin loppuun asti itse, silloin selvisin hyvin kohdasta. Toisella tavalla sain molemmat oikein mutta oli kyllä aika herran haltuun :-o

Oikeassa elämässä (kisassa) joutuisin päättämään, riskeeraanko puomin ylösmenon Grimillä vai en. Jos etsitän yläsmenolla ei mene vaudilla puomin loppuun asti :o/

Grim oli ollut yökylässä Faan siskon luona, heillä oli treffit Tarmolaisten kanssa joten G pääsi tokoilemaan Iriksen kanssa.

Sin oli ultrauskurssilla demokoirana, kiitos Joskin :o) Sain yhteenvedon Merjalta, josta suurin osa meni ohi... Summasummaarun niin ei tarvi sydämestä olla huolissan, pieni falskaus vasemmalla puolella joka periaatteessa voi selittää miksi väsyy helposti. Ei kuitankaan mitään suurta vikaavikaa.

Sin oli tehnyt kaikkiin suuren vaikutuksen täydellisenä demokoirana :o) Muut koirat oli pitänyt rauhoittaa, mutta Sinikkaa the Cool-one vain söpöili ja köllötti tyytyväisenä kun ultrasivat :o)

Maanantai. Iltapäivällä Skoda kohti Someroa. Vappuna olis paimennuskisat, joten olin erittäin onnellinen että pääsin vähän ottamaan tuntumaa lampaisiin.

Sinikalla yksi pitkä haku vasemmalle, oli ihan hyvä vaikka ensin näytti naftilta. Ei empinyt tuoda minulle lampaita Elisalta, Karikin oli matkan varrella mutta sai ne hyvin minulle.

Ekalla treenillä tein lyhkäisiä poispäinajoja, periaatteessa ok mutta lampaat yrittivät lähteä haneen. Elisan neuvosta lähetin flankille - seis- poispäinajoa, ihan ok.

Kateellisena katsoin kun Kari ja Elisa teki rauhallisia poispäinajoja Mirkillä ja Pimulla pitkin peltoa, itse seisten mun vieressä... Tuohon me ei ikinä päästä :o/

Toisella sessiolla pystyin minäkin tekemään Sin`llä pitkiä poispäinajoja :o) Kävelin itse vajaa 20 metriä koiran sivussa, tämän kestää mutta jos jään suoraan taakse paikalleen yli 10 m hidastuu ja hidastuu. Suuntakäskyt ottaa miten sattuu, ei mikään ihme kun taas pakotin sen flankaamaan parikin kierrosta hokemalla höööger vaikka suuntana oli vänster, aaargh :o(

Noa pieni teki välissä vähän hakuja, tuon rentouden kun saisi Peelle..

Sitten WippaP. Jännitin kovasti mitenköhän pahasti koira lähtee käsistä, pureeko vai ajaako vain lampaat pois pellolta :-o Elisa lohdutti että ei ne kauas juokse jos pääsevät karkuun...

Eka lähetys vaikka lyhyt ihan kauhea, ei pure mutta kaahaa läheltä ja häntä nousee kun saavuttaa lampaat, vasta kun saa ne haltuun tuntee olonsa turvalliseksi ja alkaa paimentaa.

Treenasin aika paljon pois tasapainopisteestä, siinä väsyi sen verran että kuljetukset menivät jopa oikein hyvin ajoittain. Vaihdoin suuntaa tai pistin maahan ja lähetin flankille kun näytti että lampaat kävelevät mun yli. Välillä meinasi kaahata mutta uskoo aika hyvin.

Toiselle sessiolla aloitin taas treenaamalla pois tasapainopisteestä, pysätin sitten koiran missä milloinkaan kaarella. Siitä sitten muutama metriä poispäinajoa - maahan - minun ympäri flankille. Nämä harjoitukset meni hyvin, Pray on niin makean näköinen kun päättäväisesti kävelee "tumps tumps tumps" kohti lampaita. Pätkät olivat lyhyitä ja keskeytin tosiaan aina ennen kun lähti valumaan tai lampaat liian lujaa. Ehkä me opitaan tämä :o)

Vuoroa odottavan aika on pitkä..

Joskus on sellaisia päiviä että ei saa mitään tuntumaa mihinkään, oli laji mikä vaan. Vaikka ehkä jopa saat tehtyä niin kuin sanotaan, et tajua mitä sinulle puhutaan etkä tosiaan sitä ainakaan sisäistä.

Tämä oli nyt sellainen sairaan hyvä treeni, missä jopa tuntui että tiesin mitä olin tekemässä ja se onnistui hyvin :o)

Treeni oli niin hyvä että päätin peruuttaa Wipan kisat ;o) Haluan saada perusasiat kunnolla kuntoon, flankit rennoiksi sekä saada se päästämään lampaat tarvittaessa. Katsotaan sitten syksyllä miltä näyttää. Hakuja aletaan treenamaan vasta kun muut asiat on kohdallaan ja hallitsen sen varmasti myös kauempana.

Grim 5v 6.4.2010

2010-04-07T11:09:00.008+03:00

Aivan niin kuin unohdan ihmisten synttärit, unohdin myös Grimin :o/ Onneksi Mia-kasvattaja muistutti että Mustikilla oli eilen synttärit :o) Suuren suuret onnittelut rakkaalle Grimille sekä sisaruksille!

Pieni ja suloinen, foto by Aino Pikkusaari

Suuri ja Viisas, foto by Iris Kieme

Pääsiäiskisat, se on se A

2010-04-06T07:45:00.021+03:00

Torstai

Vaikeita aikoja edessä, kontrollifriikkinä on erittäin vaikea minulle katsoa vierestä pystymättä vaiuttamaan asioihin mitenkään. Jos vaikutan ihmeelliseltä tms niin olen vain niin väsynyt ja on vaan niin paljon kaikkea, että en ole ihan kartalla :o/

Katikulta tuli Vaasasta käymään/kisaamaan ja valvottiin taas liian kauan, mutta näinhän siinä käy kun näkee niin harvoin :o)

Perjantai

Eka rata. Kello kahdeksan amulla en vaan ole vielä tajuissani :-o Helpon radan syndrooma, hyllytin Grimin heti ekaan takaakiertoon, palkkaan A:lle

En muista rauhoittaa Prayta keinulle, tekee rakettikeinun-meinaa irrota putkeen-hiipii puomin ja loikkaa tai tippuu siltä, laitan takaisin puomille ja lopetan siihen.

Toinen rata. Haastava kohta puomin jälkeen, saa tosiaan juosta mutta pitää silti ohjata hyppy puomin jälkeen kunnolla, koira lähtee muuten helposti lukemaan pussia. Tehtiin nappirata Mustikin kanssa toiseksi viimeiselle esteelle asti.

Olin empinyt teenkö leikkauksen vai en... Sitten aloitan ohjata leikkausta mutta jatkan valssilla tms... Grim on jo ehtinyt lukea leikkauksen ja on siten kääntynyt " väärään" suuntaan minuun nähden...yksi askel ja oltais selvitty mutta kun en sitä saanut otettua, niin hyppäsi sen takaisin, argh tyhmä minä. Ihana puomi :o)

http://www.youtube.com/watch?v=ORQEDHUuFVc

Pray tekee ihan hyvän radan joka riittää toiselle sijalle :o) Ei himmaa puomia, ei kylläkään fokusoi alas vaan katsoo lopussa minua ja astuu pois ennen lupaa, otta kyllä kontaktin mutta ei tee sitä niin kuin pitäisi, onneksi meni ihan reippaasti. Olen niin iloinen kun agilityradaoilla en niitä nollia ole saanut tehtyä :o)

http://www.youtube.com/watch?v=ppSf2qhdc14

Hyppis, hukkaan hypyn toisen putken jälkeen ja meinaan ohjata Grimin väärälle esteelle, tähän pikku mutka, muuten ihan ok rata mutta kello ei tykännyt.

http://www.youtube.com/watch?v=Ua1QiuQ3xn4

Praylla parempi rata, mutta ottaa yhden riman alas :o/ Äsch, ei lohduta lainkaan että oli kuulemma paras aika kun tuplanolla meni siinä :ó(

http://www.youtube.com/watch?v=j69DxBBNzsQ

Olisin niin toivonut sitä tuplanollaa, kun pitäis laita P kisatauolle ja saada kontaktit kuntoon. Olin aika pettynyt, mutta Toivolan Janne piristi päiväni kysymällä paljollako myyn, pitää kovasti Praysta :-o Minä voisin mielummin vaihtaa, kun pikkuTatzi on minun feivöriitti :o)

Ei ole Janne tainnut lukea kirjoituksiani Wippa-Peestä ;o)

Sin sai hengailla kisoissa, oli aika tylsää mutta suloinen sisäkkö sai irvisteltyä uroksille pöydältä kun kukaan ei huomannut ;o)

Lauantaina, Iriksen kanssa autoshoppalilulle. Suurin osa liikkeistä oli kiinni, muutamassa käytiin. Vielä ei sitä "oikea" löytynyt, vaikka häiriköin Timppaa kovasti älykkäillä kysymyksilläni ;o)

Sunnuntai. Yksi tavoite oli Grimillä että en huutaisi Grim joka esteen väliin(päällä). Agilityradalla rupesi heti alussa naurattamaan, kun huusinkin sitten Grimille Pray :o)) A:n jälkeen piti saada vedolla ohi kepeistä... Päätin jättää G tekemään A:n itse ja ottaa valssilla vastaan -> tiukka leikkaus muurille. Hyppäs niin pitkälle että en saanut leikkausta kerrottua, joten kääntyi väärän suuntaan, sain pelastettua seuraavan kohdan muuta sekoilua ennen pujottelua ja vielä puomin ylösmeno virhe :o/ Aivan järkyttävää sekoilua, plussana hyvä itsenäinen A ja nopea puomi.

Tämä oli sellainen rata minkä jälkeen ajattelee, miten kukaan oikeasti haluaa minua kouluttamaan :-o

Pray teki hyvän radan, nolla ja toinen sija :o)

http://www.youtube.com/profile?user=Galadrielism#p/u/3/bH44WVsmG1o

Hyppis. G kävi tosi kuumana ja hyppäsi huonosti, tiputti kaksi rimaa mihin en oikein mitään syytä keksinyt ja kolsiteli vielä paria, päätin jättää sen pois viimeiseltä radalta.

http://www.youtube.com/profile?user=Galadrielism#p/a/u/2/2wL5V6g_srE

Lähdössä kun yritin rauhoitella Peetä, se vähän kuunteli jotain mutta oli ihan normaali kun jätin sen lähtöön. Juuri kun olin pysähtymäsä kuulen miten tukijengi kiljuvat jotain...ajattelin että P on varastanut ja käännyn ottamaan sitä vastaan. Näen että se makaakin ihan siivekkeen vieressä, ei kuitenkaan ole tullut ekan hypyn ohi :-o

Juoksen sinne ja laitan uudelleen lähtöön, tehdään rata mutta olen aika varoivainen ja ajatuksena koko ajan onko hyl vai ei...

P tekee nollan mutta en oikein uskalla iloita siitä vielä... San kuulla että tuomari ei ollut hylännyt, uskallan toivoa että saisimme tuplanollan... Tulokset tulee, Pray-Anja Lehtiö/HYL. Voi itku, aikakin 28,81 olisi jopa riittänyt neljänteen sijaan, vaikka valui yhden kaarroksen.

Selvitin tuomarilta joka ystävällisesti selvitti (vaikka minä varmaan vähän kireänä pettymyksestä) että tassut oli ollut ajanottotolppien yli, aika siis lähtenyt käyntiin ja hylkäys tuli kun laitoin takaisin istumaan :ó(

Kerottiin että P oli pelästynyt jotain...lähti hiihtämään pois lähdöstä... Kati osasi kertoa että lähdön takana ylhäällä parvella missä oli kuvannut, joku pikkulapsi ajoi traktorilla joka piti tietty ihmeellistä rullaavaa kolinaa. No, Wipan hermorakenteella ei sitten enempää tarvittu kun ei tiennyt mistä ääni tulee, ei kyennyt jäämään paikalleen :o/

Yritän ajatella positiivisesti, että kykeni kuitenkin toisen kerran jäämään ja tekemään radan vaikka pälyili vielä toisenkin kerran... Sisimmissäni tiedän kuitenkin että vastaavia tilanteita tulee vielä...ei voi ikinä tietää mikä ääni seurravaksi saa sen frriikkaamaan :ó(

http://www.youtube.com/profile?user=Galadrielism#p/a/u/1/GtG0exnc8rs

Toinen agirata. Olin niin väsynyt, surullinen yms (ihan muista syistä, ei liity agilityyn) että mietin jättää myös Peellä väliin viimeisen radan. Näytti kuitenkin niin helpolta että päätin mennä. Huomaan itsekin, että nyt on minulla vielä vähemmän muumeja laaksossa kuin normaalista kun en kitise helpoista radoista :-o

Saatin tehtyä ihan ok nollarata joka riitti sitten kolmanteen sijaan. Pray teki käytännössä kolme nollarataa :o)

http://www.youtube.com/profile?user=Galadrielism#p/a/u/0/4XjYGkVFakw

Tuulia ja Pantteri-Poni olivat järkyttävässä vedossa :-o Voittivat kaksi rataa ja olivat myös nopeimmat ekalla radalla, missä tuli valitettava ylösmenovirhe puomilla. Superonnittelut taitavalle mukavalle ratsukolle :o)

Pirjo ja Faan tekivät myös kolme nollaa :o)

Myös Nacho ohjasi lainaohjaajansa hienosti kolmelle nollalle :o)

Gimma teki monta hyvää rataa johon sitten tuli jotain pientä, yksi hieno nolla kuitenkin agilityradalta :o)

Mimmi sitten voitti kolme rataa :o)) Tuli niin deja vu olo, kun satuin kuulemaan vastustajien puhetta: "se on se A, siksi se aina voittaa kun sillä on se juoksu A.." Jep jep, näin väitettiin myös Pipsan ja Mintun aikoina... Ihme ja kumma niin voittoja tuli vaikka ei ollut A:ta tai oli hyppis ;o) Minna ei myöskään käsitä kun Rossollakin on juoksuA, sen päitäisi tällä logiikalla myös aina voittaa :-o

Pipsa 15v ei parka enää pääse hyppäämään sohvalle, onneksi Samu viihtyy lattailla niin sen kyljessä voi maata

Treeniä taas :o)

2010-03-29T15:37:00.005+03:00

Perjantai-iltana päästiin Ninan halliin treenaamaan Jessican kanssa. Kun Jessica ei ole muutamaan vuoteen ohjannut, oli vähän päivitettävää ;o)
Onneksi Jessicalla on perusohjaukset sekä koiran lukutaito tallella. Parin tunnin jälkeen oli pakkovalssi, twisti, jaakotus, päällejuoksu sekä tiukka leikkaus hanskassa, ainakin parilla hypyllä ;o)
Sitten Nina teetti vielä hyppyharjoituksia kaikille meidän rekuille, tätä pitäisi tehdä enemmän. Grim osasi suht hyvin laittaa painon taakse ja niiata. Pray rykäsi voimalla paikaltaan niskanvenksautushyppyjä ja Sin ankkaili :-o Kunhan nurtsi tulee esiin pitää tehdä näitä lisää, joo joo, ihan oikeasti meinaan tehdä!
Kiitos Nina!

Lauantaina Pirjon kanssa treenaamassa. Tehtiin pitkä rata, taisin onnistua aika hyvin tavoitteessani olla sanomatta Grim joka väliin :-o

Molemmat koiruudet olivat oikein päteviä, Pray teki yhden loistopuomin ja muutaman nåjaapuomin... Molemmat tekivät hyvät A:t kun oli paljon sivuetäisyyttä ja olin valmiiksi asemissa ottamassa vastaan. Prayn on parempi antaa lentää , menee liikaa aikaa sillä hypätä kun ottaa vauhdin pois.
Fun oli myös pätevä ja irtoili kauniisti ;o) Ei uskoisi että Faan olisi ollut liimamainokseen päätähti muutama vuosi sitten :o))

Warning! Valitusta ja lässytystä mutta puhtaat varpaat

2010-03-26T08:15:00.014+02:00

Treenaamassa (pitkästä aikaa) Janitan kanssa Hippa-Areenalla. Tai Janita näytti mallia ja minä yritin tehdä perässä ;o) Huomaa että on toooosi ruosteessa treenaamisen suhteen, kun pelkästään kisaa (radat yleensä helppoja) ei tarvitse niin tsempata, keksittymiskykyni on siis aivan sairaan huono :o/ Jos kouluttaisin itseäni, lisäisin laskuun vähintään likaisen/työlään työn lisän tms :-o
Kiitos rakas ystäväni, kun taas jaksoit meitä :o))

Grim on enkeli, ei muuta siitä.
Anja. Kun kuvittelen että en ehdi jonnekin, huiskasen ja lähden juoksemaan katsomatta koiraa (no G tekee useimmiten silti esteet), sitten huudan vielä vähän väliä varmuuden vuoksi Grim, tämä useimmiten riman päällä :o(
Olen miettinyt, aiemmin G ei tiputellut juuri lainkaan, johtuu tietty paljon fysiikasta mutta varmaan myös siitä, että lintsaan ohjauksesta. Jätän koiran yksin ja turvaudun huutamiseen, rimojen päällä :ó(
- katso edes vähän sitä koiraa (voiko muka olla noin vaikeaa?)
- ÄLÄ huuda Grim (huudan myös Praylle Grim )vähän väliä

Pray. Tein oikeastaan vaan kontakteja, Janitan mielestä tietää paikan, minä olen vaan erittäin epäjohdonmukainen vapauttamisessa. Varsinkin kisoissa menen johonkin kuplaan kontaktien kohdalla :o/

Puomi ei ollut nyt niin paha. A huonoin, aloittaa minun tujottamisen jo ylhäältä.
Näinhän se on, Grimille sanon tule, Elina käytti yessiä ja yritin ottaa sen Praylle, välillä muistan välillä en... Käytän itsekin paljon yessiä ,mutta eri tilanteissa vahvistuksena, en varsinaisesti vapauttamisena. En ole ihan varma kuunteleeko edes sanaa, kun avaan suuni se jo lähtee (sama on lenkillä). Parasta on nyt vaan saada niitä toistoja, eli jatkan puomin esille kaivamista viikonloppuna (jos jaksan).
Yhdessä kohtaa Pray sai kunnian olla ainoa koira joka ei ole irronnut sivusuuntaan pussin jälkeen hypyille, kääntyi jo pussissa minua päin :-o Ovat muutamassa asiassa erittäin erilaisia ohjattavia Geen kanssa. Tämähän ei ole meikäläiselle mikään ongelma, kun muutenkin pysyn niin hyvin suunnitelmissani ;o)

Sin. Jessicalla kova flunssa ja teki Sinikalla vain pikkupuolen parilla estellä. Pitää pitää Jessille pikateknikkakoulutus, kun on viimeeksi treenannut ja kisannut pikkulikkana ;o)

Piiralle. Grimin lantio hyvä, joku rotaatio selässä oli jonka syystä toinen kylki kovin kipeeä, mutta sai kuulemma kuntoon.
Pray oli kamalassa kunnossa. Lantio vinossa, selässä sellaisia lukkoja että ei kivun takia meinattu pystyä hoitamaan :ó(
On muutenkin vaikea hoitaa, kun pitää joka ikisestä pienestä äänestä ponkasta pystyyn (tai yrittää). Vaikka ääni ei olisi pelottava, kaiken tulee kohdata neljällä jalalla (myös minun mahan kurina)!
Sain neuvoksi antaa B-vitamiiniä sekä Nutrolinöljyä, on saanut välillä kuureina mutta pitääpi taas hankkia.

Olen aina jälkeenpäin itse ihan jumissa ja paikat puutuneena, kun olen maannut sen päällä tai istunut liikkumatta jos sattuisi välillä rentoutumaan, nyt pisti jopa kolmeen otteeseen silmät kiinni lopussa n 1,5 sek :-o

Valituksen loppuun muutama kännykkäkuva

Thaimaassa varpaat puhtaaksi

Samun uusi tukka a´la Thaistyle

Lamai Beach, Samu bonggaa kaikki pennut. Halusi viedä laikukkaan kotiin

Suloinen Dion nukahti Samun syliin Iriksen luona. Samu rakastui siihen ja kysyi myöh, voidaanko sitten ottaa sen pentu ;o)

Lopulta muutama bloopers

http://www.youtube.com/watch?v=Na7tcrqn_9c&feature=player_embedded

http://www.youtube.com/watch?v=kw3qo9a7kyE&feature=player_embedded

Wippailua ja kevään odotusta

2010-03-24T08:20:00.016+02:00

WippaP on ollut raukkaparka aivan mahdoton viime päivinä, ei kykene esim syömään keittiössä jos paistan vohveleita, kammottava ääni :-o Pirjo kyllä kommentoi että ei hänkään söisi kuivia papanoita, jos vieressä paistetaan vohveleita ;o)
Olen siirtänyt pois imurin näkyviltä jotta voisi liikkua koko asunnossa...ei auttanut, nyt tuntuu panikoivan vielä enemmän kun ei tiedä missä se on...

Onko sen hormoonitoiminta jotenkin vilkkaampi keväällä, samaan aikaan viime vuonna oli ihmeen tahmea agilityssä ja rupesi sekoilemaan siviilissä....
Tuntuu että laajentaa nyt kovaa vauhtia pelkojaan...kaukosäätimeen koskeminen, tuolin siirtäminen, liikkuminen kohti siivouskaappia, yskiminen eri huoneessa...melkein kaikki äänet joita se ei näe mistä ne tulee, saa sen menemään piiloon tai läähättämään ja tärisemään :o(

Sen fobia on sen verran paha, että ei näytä siedättäminen onnistuvan, päinvastoin vaan pahentaa tilaa. Niin no, voin vaan kuvitella miten sekaisin itse olisin, kun päälleni heitettäisin hämähäkkejä milloinkin mistä... :-o
Ulkona ja lenkillä on aivan normaali koira. Eilen illalla kun yritin kaivaa puomia esiin, Rissellä oli joku vekotin (kompura?) päällä joka piti hirveetä meteliä...siitä ei sitten välittänyt lainkaan :-o

Olen tästä aika rikki kun rakastan kuitenkin tuota Wippaa kovasti sen kotkotuksista huolimatta, sen kanssa on myös niin makeeta treenata kun moottori ei hyydy missään vaiheessa. Kiitos teille jotka jaksavat kuunnella mun parkumista asiasta <3
*
Milloin päästään treenaamaan...?

Puomi puolen tunnin rehkimisen jälkeen
*

Aika lyhyet kepit...
*

Grim pujottelee vaikka ei keppejä montaa senttiä näy :o)
*

Taitaa olla hypyn siivekkeet...